Sunnuntain Helsingin Sanomissa Tommi Uschanov kirjoitti Skotlannin haluista itsenäistyä. Hän nosti esille itsenäisyyspuolueen hellimia ajatuksia Skotlannista yhtenä pohjoismaana, näitä ajatuksia ei Suomen lehdistössä ole juurikaan kerrottu.
Kun historiaa käytetään politiikan teon välineenä, rinnastuksilla yleensä on löyhiä perusteita, mutta vahvempia vastaperusteita. Näin tässäkin tapauksessa.
On totta, että osa nykyistä Skotlantia on kuulunut muinoin pohjoismaille. Brittein saarten pohjoispäässä olevat Orkneyn- ja Shetlanninsaaret olivat keskiajalla osa Norjaa. Kun Jaakko III (1451-1488) meni 1472 naimisiin Tanskan Margareetan kanssa ei tanskalaisilla (Kalmarin Unionilla) ollut varaa maksaa myötäjäisiä. Niinpä skotit ottivat saariryhmät haltuunsa siksi kunnes myötäjäiset tulisivat maksetuiksi. Nyttemmin rahakorvausta ei taidettaisi enää ottaa vastaan.
Brittein saaret kuuluvat samaan pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen Pohjoismaiden kanssa. Skotlannissa on havumetsiä jäljelläkin, ja maan susikanta on pyritty herättämään henkiin siirtoistutuksin. Skotlantia eivät roomalaiset koskaan ottaneet valtaansa, samoin kuin ei muutakaan Pohjois-Eurooppaa.
Viikinkiaikakauden vaikutus Englannissa on kuitenkin ollut paljon suurempi kuin Skotlannissa. Suurimmillaan koko Itä-Englannin käsittänyt Danelagen (Danelaw) oli 800- ja 900-luvuilla viikinkien hallitsema alue, ja nykyinen Englanti alkoi syntyi vastarinnasta 927. Vuonna 954 englantilaiset valloittivat Danelagenin pääkaupungin Jorvikin (Maalahti, nyk. York). Skotlannista viikinkien vaikutuksen alle joutui vain aivan pohjoisin osa ja jo mainitut saaristot.
Englannin lippu (punainen risti valkoisella pohjalla) sopii pohjoismaisen lippurivistön jatkoksi paljon paremmin kuin Skotlannin Andreaan risti. Skotlannin muinaiset kaledonialaiset olivat kelttikansa, samoin kuin Irlannin gaelit. Myös Irlannin vanha lippu oli Andreaan risti, punainen risti valkoisella pohjalla.
Viikinkiaikojen vaikutus ja silloin syntyneet valtioiden symbolit eivät tue käsitystä Skotlannista pohjoismaana. Brittein saarten kuningaskunnilla on niin pitkä yhteinen historia, että pieniin yksityiskohtiin on tartuttava erojen löytämiseksi.
Uschanov pohtii, että miten me ottaisimme vastaan uuden pohjoismaiseen malliin pyrkivän valtion. Meilläkin kun tuntuu olevan hinku siitä eroon. Ehkäpä juuri siksi emme skottien suunnitelmista ole juurikaan kuulleet.
Jos oikein ilkeitä ollaan, niin käsitteenähän koko "pohjoismaat" on poliittinen luomus, joka keksittiin jotta silloinen-kehitysmaa-Suomi voitaisiin lukea samaan viiteryhmään kuin Skandinavian maat (Skandinavia kun on sekä maantieteellisesti, kielellisesti ja etnisesti yhtenäinen alue, joka on myös taloudellisesti ja sosiaalisesti verratttain menestynyt alue).
VastaaPoistaVirossakin on tai ainakin jossain välissä oli halua luokitella Viro enemmän Pohjoismaaksi kuin Baltian maaksi, samantapaisista syistä. Skotlannin pyrkimys ryhtyä pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi olisi oikeastaan erityisen tyypillinen "pohjoismaisuuden" määrittelevä piirre... ja onhan Skotlannin järjestelmässä ollut jo suht' pitkään paljon enemmän hyvinvointivaltiomaisuutta kuin muun Britannian.
Ilkeä käsitys on osin oikea, eipä suomalaisilla ollut haluja skandien porukkaan liittyä 1920- ja 1930-luvuilla. Niinpä muihin verrattuna täällä hyvinvointivaltion rakennus alkoi paljon myöhemmin, vasta 1960-luvun lopulla (vertailun vuoksi Tanskassa 1890-luvulla). Mutta Suomi sopi joukkoon mainiosti, koska täälläkään yhteiskunta ei koskaan ollut perustunut maaorjuuteen vaan vapaisiin talonpoikiin.
VastaaPoistaSkotlannista ja Virosta ei voida samaa sanoa. Skotlanti tosin luopui orjuudesta melkein puoli vuosisataa ennen muuta Isoa-Britanniaa.
Mutta ei kai tätä pohjoismaista hyvinvointimallia voi sitoa siihen, että miten keskiajalla tuotanto oli järjestetty. Jos joku omista lähtökohdistaan haluaa sen omaksua, niin siitä vaan.