Kesän mittaan museoissa kulkiessa minulle on useampaan kertaan tarjottu täytettäväksi lyhyttä kyselyä museokäynnin syistä ja onnistumisesta. Kerran sen täytin, tutkielman tekijän kannalta aineisto ehkä vääristyisi jos useampaan otteeseen kyselyyn vastaisin.
Kirjastoissa käyttäjätutkimukset alkavat olla jo poissa muodista. Viimeisten vuosikymmenien aikana niitä on tehty paljon. Tehtäneen edelleenkin, mutta kirjastojen julkista kuvaa on alettu tutkia toisinkin. Oulun yliopistossa Sanna Savolainen teki gradunsa Aku Ankka -lehden muodostamista mielikuvista kirjastoista (2010). Pääotsikko Kovaääninen keskustelu kirjastossa kielletty! kertonee pääasiallisen tuloksen.
Aku Ankka on tutustunut museolaitokseen sekä työntekijänä että asiakkaana. Museo on ollut monen aarrejahdin alku. Tuoreimmassa Aku Ankan taskukirjassa Kultainen ananas -tarinassa Aku ja Iines ovat lomalla Costa Piñassa. Aku kyllästyy turistikiertelyyn ja haluaa tehdä "jotakin jännittävää".
Costa Piñan kansallismuseo ei tosin ole Ankkamme valinta jännittäväksi tekemiseksi. Se on valinta, jolla pääsee turistilaumoista ja, kuten Aku järkeilee, mahdollisuus "oppia jotakin maasta ja sen historiasta". Kansallismuseo antaa kuin antaakin vinkin jännittävään aarrejahtiin.
Tässäpä vinkki jollekin museoalan opiskelijalle, joka etsiskelee tutkielman aihetta. Millaisen kuvan Aku Ankat antavat museoista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti