Oulusta Kajaaniin vievä maantie on nimetty Tervan tieksi. Hailuodosta aina Kuhmoon saakka kulkevaa reittiä markkinoidaan tieksi muinaisesta moderniin. Eilen poikkesin Vaalan ja Kajaanin välillä kolmessa museossa ja kahdella museoväylällä. Kulttuurihistoriallisissa museoissa terva ja -kauppa on toki näyttävästi esillä myös Oulujokivarren kuntien museoissa, Turkansaaressa se on jopa ollut myyntituote.
Vaalassa Oulujokitörmällä olevan Lamminahon talon on omistanut sama suku yli kaksisataa vuotta. Jakamattomana pidetty talo lahjoitettiin testamentilla 1992 Museovirastolle. Päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta, vanhimmat talousrakennukset 1700-luvulta. Päärakennuksen syntyaikoihin Lamminahot olivat kolmessa polvessa valantehneitä Niskakosken laskumiehiä. Lamminahojen luotsaamana moni tervavene siirtyi Oulujärveltä Oulujoelle.
Lamminaho on kokonainen maatila museoituna. Kaikki rakennukset ja esineet ovat alkuperäisiä. Museotilan peltoja viljellään, ja tilusaidat kiertävät niitä. Kokonaisuus on suorastaan hämmentävä. Maisema Oulujoelle on hieno.
Paltamossa Kiehimäjoen suulla on rannassa kaksi tervavenettä eli paltamoa. Laskeskelin näiden pituudeksi noin viittätoista metriä.
Kainuun museossa Kajaanissa oli esillä pienoismalli paltamosta. Samalla kerrottiin niiden olleen tavallisimmin 10-14 metriä pitkiä. Parhaimmillaan yhteen veneeseen mahtui 30 tervatynnyriä.
Kainuun museon alakerrassa oli perusnäyttely, jossa esiteltiin alueen historiaa esihistoriasta nykypäivään. Ville Rannan Kajaanikin (Asema 2008) oli huomioitu. Elinkeinoista esiteltiin muualtakin Suomesta tutut, ja lisäksi helmenkalastus! Olin jo ehtinyt unohtaa sitäkin Suomessa harrastetun.
Yläkerrassa oli vaihtuva näyttely, jonka teemana oli 1960-luku, aivan samoin kuin Kajaanin taidemuseossa. Erityisesti esillä oli populaarikulttuuri.
 |
| Veikko Huovinen talvikalastajana. |
 |
| 1960-luvun kesänäyttelyssä oli sarjakuviakin. |
Tervaveneliikennettä varten Kajaanin linnan raunioiden kohdille rakennettiin 1840-luvulla Ämmäkosken venekanava. (Linnan raunioilla en tällä kertaa käynyt, täällä aikaisemmin niistä ottamiani kuvia). Tervakaupan hiivuttua kanava ehdittiin lapioida umpeen, mutta nyttemmin se on kaivettu esiin museokanavaksi. Sulku on pitkä ja kapea, ja vene laskeutuu kerralla aika monta metriä. Alakanavan puolella veneet kulkevat lyhyen matkan tunnelissa.
Kajaanin toinen museoväylä on Paltaniemen museotie. 1800-luvun alusta oleva tien varrella on muun muassa Paltaniemen kuvakirkko, ja sen viereen siirretty keisarin talli, rakennus, jossa Aleksanteri II yöpyi Suomen vierailullaan. Tieltä oli avarat maisemat Oulujärvelle.
 |
| Keisarin talli on hyvin suojattu. |
Kainuun museossa alkanut 1960-luvun teema jatkui Kajaanin taidemuseossa. Vuonna 1993 ensimmäisen näyttelynsä pitänyt museo esitteli 1960-luvun lopun suomalaista pop-taidetta. Eri tekijöitä oli esillä kattavasti.
Taidemuseota en saa pisimmälläkään aasinsillalla kytkettyä tervaan. Liikenteeseen kylläkin. Yksi esillä olevista töistä oli Paul Osipowin Punainen Parooni.
 |
| Arvo Siikamäki, Painajainen, 1967. |
 |
| Paul Osipow, Punainen Parooni, 1965-66. |
Eipä tule paljoa näissäkään museokohteissa vierailtua vaikka niitä tässä äärellä olisi. Tervakanavan (karvatenavan:) ) näkee aina, kun siitä ohitse pyöräilee. Toinen soukka, kiviseinämin pengerretty veneväylä samaa tarkoitusta varten on siellä Vitostien puoleisessa, Nuasjärvestä lähtevässä päässä.
VastaaPoistaOesit kääny kylässä. Kahvit, ja vaikka uusia perunoita olisin sipulisillin kanssa tarjonnut.
Kiitoksia näistä kiinnostavista museopostauksista ja tervetuloa käymään myös täällä Hailuodon kotiseutumuseo Kniivilässä, museo on vielä tällä viikolla auki ke-su klo 11-17.
VastaaPoistaNuin se muisti harhaileepi: Se toinen kanava on louhittu kallioon, ei pengerretty kuten lipsaisin aiemmin kirjoittaa; ajoin äsken sitä kautta pienintä eskarista hakemaan.
VastaaPoistaOlisinpa hoksannut, että se toinen venekanava on siinä melkein vieressä. Tiesin niitä kaksi olevan. Kanavat määrittelivät valmistuessaan tarkkaan tervaveneiden koon. Molemmat kanavat olivat 2,38 m leveitä, Ämmä- 14,85 m ja Koivukoski 14,25 m pitkä. Ämmässä putouskorkeus on 5,4 metriä. Saimaan puolella lotjien koko määrittyi samaan tapaan kanavien sulkuluukkujen kokoiseksi.
VastaaPoistaKiitos kutsuista. Hailuodossa loppuviikosta saatan poiketakin. Seuraavasta Kajaanin reissusta ei ole tietoa, mutta pidän kutsun mielessä.
Moni museo on jo kesäkautensa päättänyt ja sulkenut ovensa yleisöltä ensi kesään saakka. Lamminahon tilakin oli, mutta koululaisryhmän livulla pääsin paikkoja vielä katselemaan.