Maanantaina pidetyssä Tekniikan Historian Seuran syysseminaarissa aiheena olivat alan mediat. Pääpuhujana paikalla oli Colin Divall, joka vaikuttaa sekä Yorkin yliopiston rautatie- ja liikenneopinnoissa että kansallisessa rautatiemuseossa. Divall korosti menneisyyden, nykyisyyden ja tulevan huomioimista. Historiasta voi ottaa oppia tuleviin ratkaisuihin. Divall on tutkinut ja ohjannut paljon opinnäytteitä liikenteen markkinointiin liittyen. Monet nykyajan haihatuksilta tuntuvat asiat ovat olleet käytössä aikaisemminkin, kuten 'asiakkuus' tai halpamatkojen myynti. Liikenteen voi katsoa olleen kuluttamista ainakin 1870-luvulta lähtien.
Erityisenä mediana Divall esitteli rautatiemuseossa toteutettua East Coast Time Line -älypuhelinsovellusta. Englannista Skotlantiin matkustava voi saada matkaansa historiallisen ulottuvuuden kännykkänsä avulla.
Perinteisempi historiatiedon välittäjä on kirja. Seminaarissa olivat kirjoistaan puhumassa Helsingin Sanomain tiedetoimittaja Timo Paukku ja, kuten hän itsensä esitteli, rikas perijä Niklas Herlin. Paukulta on ilmestynyt alkuvuodesta tietoteos Kymmenen uutta ihmettä (Gaudeamus 2013). Paukku on valinnut teokseen kymmenen lähitulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvaa teknistä uutuutta ja esitellyt ne. Joskus kehitys on kirjapainoa nopeampi. Paukkua tuntui harmittavan, että 3d-tulostuksen osalta teos vanheni muutamissa kuukausissa. Yleisöstä kuitenkin muistutettiin tällaisten kokoavien yleisteosten merkitystä nuorison innostajina ja tekniikan historian lähteinä. Kuulijoista moni oli saanut kipinän tekniikkaan nuoruudessa luetusta Keksintöjen kirjasta tai vastaavasta.
Niklas Herlinin esityksen keskeinen teesi oli, että tekniikan historiasta on kirjoitettava ymmärrettävästi. Kymmenen vuotta sitten Herlin kirjoitti teknologiateollisuuden 400-vuotisjuhlakirjan Ruukin avain (Teknologiateollisuus 2003). Herlinkin valitteli oman kirjansa vanhentuneen, ainakin informaatioteknologia osuuksien. "Nuoleksin Jorma Ollilaa aivan liikaa". Tekniikan tai minkä tahansa muun asian ymmärrettäväksi tekemisessä tarinat ovat keskeisiä. Muutamin esimerkein Herlin todisti sanansa.
Syysseminaari pidettiin Helsingissä Tekniikan museon tiloissa. Niinpä olikin sopivaa, että Jari Kettunen organisaatiosta oli puhumassa näyttelyistä mediana (tai latinalaisittain mediumina). Näyttelykäsikirjoittamisen tueksi hän suositteli hype cycleä, ainakin siltä osin kuin se soveltuu esiteltävään aiheeseen.
Yllä kuvassa seminaarissa puhetta johtanut Kimmo Antila johdattelee Kettusen esityksen jälkipuintia.
Talentum alkaa julkaista uutta Tekniikan historia -lehteä. Tekniikka & talous -lehden toimituksen tekemän julkaisun ensimmäinen numero ilmestyy lokakuun 9. päivä. Uutuuden esikuvana on ruotsalainen saman konsernin julkaisema Teknikhistoria. Päätoimittaja Kari Kortelainen esitteli seminaarissa mallikappaletta, ensimmäinen varsinainen lehti on vielä työn alla.
Lopuksi puheenvuoron sai Tekniikan Historian Seuran oman julkaisun, Tekniikan Waiheita -aikakauskirjan, päätoimittaja Katariina Mauranen. Lehti täyttää 30 vuotta tänä vuonna ja se on Suomen Akatemia rankkauksissa tieteellinen lehti.
Ennen seminaaria pidetyssä seuran vuosikokouksessa Ari Lampinen sai parhaan artikkelin palkinnon vuodelta 2012. Voittajan oli valinnut Timo Katko Tampereen teknillisestä yliopistosta. Lampisen artikkeli Tekniikan Waiheiden numerossa 1/2012 käsitteli Liikennebiokaasun käyttöönottoa Suomessa 1941-1946.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti