perjantai 11. lokakuuta 2013

Glomdalin morsian

Berit ei ilahdu sovitusta avioliitosta.

Suomalaisen kulttuurin juhlapäivä on hyvä päivä perustaa uusi kulttuurilaitos. Näin ajateltiin Oulussa vuonna 1973, sama ajatus lienee tullut mieleen monilla muillakin paikkakunnilla ja vuosina. 40 vuotta sitten Ouluun perustettiin Oulun elokuvakeskus, joka eilen juhlan kunniaksi esitti ilmaisia elokuvia.

Aamupäivänäytöksenä oli tanskalaisen Carl Th. Dreyerin Norjassa tekemä mykkäelokuva Glomdalin morsian (1926). Dreyerin elokuvista parhaiten muistissani oli Lehtiä paholaisen kirjasta (n. 1920) ja Vampyr (1932), joita olen tässä blogissa käsitellytkin. Glomdalin morsian osoittautui Dreyerin tuotannon aivan toista laitaa edustavaksi.

Elokuvan esittelyssä Glomdalin morsiammen esikuviksi mainitaan Mauritz Stillerin Juha (1921) ja Laulu tulipunaisesta kukasta (1919). Elokuva on talonpoikaiskulttuurin stereotypioille rakentuva rakkauskertomus, jossa Jumalan siunaama köyhän talon Toren ja ison talon tyttären Beritin rakkaus voittaa kaikki esteet.

Tarina etenee rivakasti ja jännitystä kasvattaen. Rehellisen, itsellisen työn tuomaa kukoistusta ylistetään. Tore palkkatyöstä luovuttuaan kohentaa isänsä rappiolle päässeen tilan uuteen kukoistukseen. Berit osaa ymmärtää Toren kaivaminen ojien ja pelloille ajamien lantakasojen arvon. Beritin isäkin osaa, mutta itsepäisyys ajaa hänet toisiin ratkaisuihin. Rovastin ohjauksella kaikki lopulta ratkeaa ja kirkontorni on loppukuvassa jyhkeä fallos.

Toimii suomalaismaisemista tuttu tarina norjalaisessa ympäristössä yhtä uskottavasti.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti