Lukeminen.fissä Minna kyselee, että millainen tietokirja kiinnostaa. Tai tarkemmin, mikä Tieto-Finlandia ehdokkaana oleva teos on kiinnostavin? Sivulla on kansikuvineen ja valintalautakunnan perusteluineen kaikki kuusi ehdokasta ja siteerataan palkinnon sääntöjä. Tavoitteena on, että Finlandiadiktaattori Maija Tanninen-Mattila valitsee "kerronnaltaan taidokkaan" teoksen voittajaksi loppukuusta.
Sama sääntö on pätenyt valintalautakunnan (opetusneuvos Pirjo Sinko (pj.), suomentaja Markku Päkkilä ja kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto) työhön. Tarjolla on vertaistukea sairaan omaisen hoitamiseen (Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina, Teos), historiaa (3 teosta: Harri Kalha: Kokottien kultakausi. Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina, SKS; Teemu Keskisarja: Viipuri 1918, Siltala; Ville Kivimäki: Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939—1945, WSOY), harrastuksen syventämistä (Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen, Kai Arponen: Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus, Kustannus Oy Vapaalasku) ja tulevaisuuden hahmottamista (Rauli Partanen, Harri Paloheimo, Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen, Into). Kerronnallisuuden vaatimus lienee painottanut valintaa historiateosten suuntaan.
Samaan vaihtoehtoon oli eilisiltaan mennessä päätynyt 78,66 prosenttia vastaajista. Toisena oli Ville Kivimäen Murtuneet mielet (9,21 %). Muiden prosenttiosuudet olivat niin pienet ettei niitä toimita mainita.
Epäilen, että Kivimäen teoksen valinneet ovat myös ajatelleet kirjan tietojen hyödyllisyyttä nykyhetken kannalta. Vaikka teoksessa käsitelläänkin toisen maailmansodan aikaa, niin tällä vuosituhannella uudelleen lisääntyneen kidutuksen ja epäinhimillisen sotilaallinen kohtelun (ihan kotimaata myöden!) on katsottu tarvitsevan historiallista, tutkittua tietoa rinnalleen.
Tietokirjaan siis tartutaan ensisijaisesti sen sisällön vuoksi. Kerronnallinen taidokkuus lyhentää lukuaikaa huomattavasti.
* Kysely: Mikä Tieto-Finlandia-ehdokas on kiinnostavin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti