Mikko Metsähonkala
Toisaalta
Schildts & Söderströms 2013
134 s.
Mikko Metsähonkalan (s. 1966) Helsingin Sanomien NYT-liitteessä julkaistuja #Toisaalta -ruutuja on koottu pieneksi kovakantiseksi kirjaksi. Arkkitehdin työn ohessa syntyvät kuvan ja sanan liittoon perustuvat salakavalasti avautuvat piirrokset ovat vain harvoin aiheeltaan rakennustaiteeseen liittyviä. Metsähonkalan kuvien aiheet saattavat olla mitä tahansa ylevästä taidehistoriasta populaarimpaan kulttuurihistoriaan. Kannessa viritetään urkujen äänihuulia, sisäsivuilla pohditaan maailmankaikkeuden syntypaikkaa.
Art nouveau -tyyliset kuvat ovat hienoviritteisiä ja täynnä yksityiskohtia. Tekstillä Metsähonkala antaa ohjeen mihin kuvassa pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota. Näinä mainos- ja käyttökuvan aikoina Metsähonkala kulkee vastavirtaan. Hänen kuviaan pitää katsoa tarkasti ja pitkään. Ensivaikutelma voi olla aivan jotakin muuta kuin tekijä on hakenut. Ilman tekstiä kuvat eivät toimisi, niistä jäisi puuttumaan oivalluksen tuottava elementti.
Metsähonkala olettaa lukijallaan olevan hyvän yleissivistyksen. Mitään aivan mahdottomia hän ei kuitenkaan odota, kulttuuria seuraavalle kaikki huumorinkukkaset avautuvat. Ensimmäinen kuva teksteineen taitaa kertoa siitä, kenelle nämä työt ovat suunnattu. ”Raatihuoneen […] kellotaulun luukut avautuvat ja allegoriset hahmot kuolema, maamies, jänis ja kulttuurimummo aloittavat villin tanssinsa.” Itseironian taito on lukiessa hyvä apuväline.
 |
| Metsähonkalan nettisivujen kuvitusta. |
Teos toimii aukeamittain. Vasemmalla sivulla on kuva ja oikealla teksti kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myös teoksen nimi on kannessa kolmella kielellä. Toisaalta -sanan monimerkityksellisyys ei ole kääntynyt ilman sulkeita. Ruotsiksi teos on (P)å andra sidan ja englanniksi In Other Wor(l)ds. Kuvissa Metsähonkala rakentaa maailman, tai kuten hän itse sanoo, näyttämön, johon hän sijoittaa tarkkailijan toteamaan tekstissä rakennettua tapahtumaa. ”Andrejev otaksui liian varhain voittaneensa. Peli sai uuden käänteen, kun Melnikov siirsi markkinointipäällikön uhkaamaan vastustajan kuningatarta.” ”Taiteilijanuransa alkupuolella Malevitš vietti usein aikaansa Moskovan puistoissa. Siellä hän hioi piirustustaitojaan luonnostelemalla puita, kasveja ja eväsretkelle lähteneitä perusmuotoja.”
Seitsemänkymmenen kuvan kokoelmassa on riittävästi vaihtelua, toiston tuntua ei lukijalle jää kuten usein vastaavissa kokoelmissa. Kuvissa lymyilevät oivallukset saavat hyvälle mielelle.
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Kaltiossa 4/2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti