Rudyard Kipling

Tänään 1865 syntyi Mumbaissa, Intiassa vuoden 1907 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja Rudyard Kipling (k. 1936). Suurkaupunki tunnettiin tuolloin Bombaynä, ja se lienee edelleen useimmille tutumpi kuin nykyinen, parikymmentä vuotta sitten käyttöön otettu nimi. Kipling on nuorin palkinnon saaja, hän oli sen saadessaan 42 vuotta. Nuoreksi on nyttemmin ajateltu Kiplingin lukijakuntakin, varsinkin Disneyn Viidakkokirja-piirrosversion elokuvateatterikierroksen jälkeen.

Jo 1800-luvun puolella Kiplingistä Brittiläisen imperiumin kansalliskirjailija. Virallisia asemaan liittyviä tunnustuksia tai arvonimiä hän ei suostunut ottamaan vastaan. Asema on säilynyt. Vuonna 1995 BBC:n äänestyksessä britit totesivat Kilpingin runon If — (Jos  —) olevan parhaan sarallaan.

Vuonna 1907 Nobel-komitea totesi Kiplingin palkinnon olevan osittain koko monimuotoiselle englantilaiselle kirjallisuudelle. Palkinnon saajaa Ajassa tuoreeltaan esitellyt Väinö Hämeen-Anttila totesi:

Kiplingistä oli aivan äkkiä koitunut englantilaisen maailman enin luettu kirjailija, jota kilvan käännettiin muillekin sivistyskielille. Käytännöllisenä miehenä hän osasi ottaa teoksistaan hintaa riittämään asti (hän saa jokaisesta lyhyemmästä kertomuksestaan keskimäärin 25,000 mk.), mutta kustantajat ja epälukuiset aikakauslehdet ahdistivat nuorta kykyä vain yhä tuimemmin. Tämä ei voinut johtaa muuhun kuin liikatuotantoon; jokainen kynänpärske kelpasi aikakauslehden kuvittajalle ja ylipainoksena kustantajalle, ja jokainen hetki oli työhön käytettävä. Kipling kävi nyt yrittelemään voimiansa omien aikalaistensa käyttelemillä muodoilla. ... Romaanikirjailijaa ei Kiplingistä koskaan tule, mutta kertojana hänellä on yksi huomattavimpia alojaan ja siinä hän enimmin on ympäristönsä lapsi.

Kertomuksen Kipling tosiaan osaa laittaa. Jatkokertomuksissa on muutamia lehdissä julkaistuja suomennoksia, muun muassa Moglin esittelevä Metsässä ja norsun muistia ylistävä Mote Guj. Kaksi muuta ovat Hämeen-Anttilan mainitsemaa kynänpärskettä.


* Metsässä. (Suomen kuvalehti 1912)
* Mote Guj. (Lukutupa 1898)
* Muhammad Dinin tarina. (Helsingin Kaiku 1911)
* Leopardin pilkkujen synty. (Päivälehti/Kaunokirjallinen lisälehti 1902)