F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiö

Verkkokauppa.com on siitä mukava nettikauppa, että siellä voi fyysisesti käydä. Valikoimat ja myytävien määrät voi katsoa netistä ja sitten ilman odotteluja käydä hakemassa tarvitsemansa heti käyttöön. Lisäksi kassojen luona on tyrkyllä mitä ihmeellisimpiä vekottimia, ehkä joskus jopa tarpeellisia.

Viimeksi liikkeessä käydessä härpättimien vierellä oli myynnissä olutta. Ei ainoastaan alkoholitonta juuriolutta (rootbeer), vaan 4,5 prosenttista keskiolutta. 70 vuoden tauon jälkeen on jälleen tarjolla F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiön tuotteita, kertoi lappu hyllyn reunassa. Etiketti ohjaa jeff.fi -sivulle, jossa valistettiin: "1843 Viipurissa alunperin perustettu F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiö kuulunee nykyään Suomen kymmenen vanhimman yrityksen joukkoon ja on yksi maan vanhimmista panimoista."

Verkkokaupan toimitusjohtaja Samuli Seppälä on vuonna 2000 merkityttänyt yritystietorekisteriin F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiö -nimisen yhtiön ja vuonna 2005 kaupparekisteriin sen toimialaksi on ilmoitettu "olutpanimon sekä virvoitusjuomaliikkeen harjoittaminen. Yhtiö voi harjoittaa myös liiketoimintakonsultointia sekä omistaa, hallita ja käydä kauppaa osakkeilla, kiinteistöillä sekä muilla arvopapereilla". Nimi viittaa myös kauemmas suomalaiseen taloushistoriaan, Viipurissa vuoden 1939 loppuun asti toimineeseen F. Sergejeffin Oluttehdas Osakeyhtiöön.

Teollinen panimotoiminta Viipurissa alkoi 1843. Tuolloin kaupunki myi huutokaupalla oluen, sahdin ja siman valmistusoikeudet Fredric Neufeldille. 26 vuotta myöhemmin Rosuvoin alueelle perustettiin Bavaria panimo, jonka osakkaaksi Feodor Ivanovits Sergejeff (1840-1924) tuli vuonna 1889. Seuraavalla vuosikymmenellä konkurssikypsä panimo siirtyi kokonaan Sergejeffille. Panimotoimintaa jatkettiin uudella nimellä talvisodan pommituksiin saakka. Muita toimintojaan yhtiö jatkoi vuoteen 1972 saakka.

Jeff.fin lyhyt taustakertomus jatkuu seuraavasti: "Yhtiö tuotti 1.3 miljoonaa litraa olutta vuodessa, kunnes sen tehtaat tuhottiin toisen maailman sodan ensimmäisenä päivänä neuvostopommittajien toimesta. Sodan jälkeen yhtiön tehtaan rauniot jäivät Neuvostoliiton puolelle, eikä niitä koskaan palautettu yhtiölle."

Raunioita ei tosiaan palautettu yhtiölle, mutta vuonna 1946 se sai sotakorvaukset menetetystä omaisuudesta. Yhtiöllä taitaa olla juttu meneillään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Venäjän valtiota vastaan. Se haluaisi tontin takaisin itselleen.

Seppälä ei ole aloittanut panimotoimintaa, hän on valmistuttanut olutta, jota on kaupan kolmessa Verkkokaupan myymälässä rajoitetun ajan. Valmistuspaikasta, -maasta tai myyntierän suuruudesta ei ole tietoa.

Idea on ihan hyvä. Tarinan rakentamisessa on tärkeätä, että faktat tulevat oikein ja asettuvat harmonisesti yhteen jo tiedetyn kanssa. Hieman tarkkuutta taustatyöhön! Kasper Strömmanin suunnittelema etiketti on hieno, eikä oluen maussa ollut moittimista.


* Olutverkon uutinen ja arvio
* Verkkokaupan lehdistötiedote