lauantai 1. maaliskuuta 2014

Tekijänoikeudeton Suomen Kulttuurirahasto


Suomen Kulttuurirahasto on viime päivät ollut näyttävästi esillä. Kaikissa paperisanomalehdissä on ollut sen koko sivun ilmoituksia ja nettiin on laitettu vuoden 1938 peruspääomakeräyksen tietoja tietokantana ja keräyslistoina. SKR kehotti tarkistamaan ovatko isovanhemmat osallistuneet säätiön perustamiseen. Mummoni Marjatta on osallistunut kymmenellä markalla (yllä olevan listan viimeinen nimi).

Kaisa Kyläkoski tarttui heti perustajaluetteloiden alalaitaan lisättyyn tekstiin: "Hyödyntäminen ilman tekijänoikeuksien omistajan lupaa on kielletty". Itse jäin myös pohtimaan mitä tekijänoikeutta tällaisissa asiakirjoissa oikeastaan voisi olla. Sukutaulujen ja matrikkeleiden kun ei yleensä katsota ylittävän teoskynnystä, nehän eivät ole "omaperäisiä", koska tekijästä riippumatta lopputuloksen pitäisi olla samanlainen.

Sukututkijoiden suurin harmi viime vuosikymmenet on ollut henkilötietosuoja. Jokaiselta sukujulkaisussa mainitulta henkilöltä pitää olla lupa kansien väliin tai nettijulkaisuun laittamisesta. Aikaraja on vedetty reiluun sataan vuoteen, vasta 1800-luvulla eläneitä ja syntyneitä voi huoletta käsitellä ilman pelkoa tietosuojan rikkomista.

Miten Suomen Kulttuurirahasto on voinut laittaa nettiin yli 170 000 ihmisen tietoja käsittävän "henkilörekisterin" vuodelta 1938? Eikö tietosuojavaltuutettu ole ärähtänyt tämän laillisuudesta kuten monille sukututkijoille? SKR:n nettijulkaisussa ei kuitenkaan ole ongelmaa.

Suomen Kulttuurirahaston säädekirja ja siihen liittyvät säätiön perustajien luettelot ovat julkisia asiakirjoja. Ja kuten hyvin tiedetään, julkisilla asiakirjoilla ei ole tekijänoikeutta. Lisäksi niissä olevien tietojen pitää olla oikeita. (Sivuhuomauksena mainittakoon, että hiljan Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto muistutti, että väärien sähköpostiosoitteiden antaminen kaupparekisteriin ja ytj-järjestelmään on rikos.)

Väärien tietojen levittäminen tekijänoikeuksista ei liene rikos, mutta sen soisi olevan. Jos Suomea yritetään rakentaa immateriaalioikeuksien varaan tulevaisuudessa, niin ei ole asiallista, että yksi keskeinen suomalaisen tutkimuksen rahoittaja väittää sillä olevan tekijänoikeudet julkiseen asiakirjaan ja sen liitteisiin.

Jos tulevaisuuden toimeentulo on yhä enemmän tekijänoikeuskorvauksia, niin olisi hyvä yleissivistää kansaa siitä mitä tekijänoikeudet ovat ja mitä ne eivät ole.

Mummoni ei tiennyt, että hänen nimensä tullaan joskus julkaisemaan netissä. Mutta sen hän Suomen Kulttuurirahaston perustamiseen osallistuessaan tiesi, että hänen nimensä tullaan tulevaisuudessa aina liittämään SKR:ään. Kuten kaikki muutkin perustajat.


* SKR: Perustamiskeräykseen osallistuneet.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti