maanantai 28. huhtikuuta 2014

Junttila, Kärpät


Ei liene jäänyt keneltäkään huomaamatta, että Oulun Kärpät voittivat jääkiekon Suomen mestaruuden. Ainakaan Oulussa. Juhlinta kaupungilla ja torilla on ollut melkoista.

Keväällä 2004 koko kaupunki tuntui olevan sekaisin, kun Kärpät voittivat vuosikymmenten tauon jälkeen. Juhlinnan jälkeen sain juhannukseen asti viikoittain paikata perheen polkupyörien kumeja. Silloin taisi tölkkioluella vielä olla ylimääräinen haittavero.

Joukkueen viides mestaruus vuonna 2008 (neljäs viiteen kauteen) ei enää herättänyt yleistä hulinaa. Ilta kaupungilla oli melko rauhallinen. Kuudes mestaruus tämän kauden päätteksi sai taas väkeä liikkeelle.

Kaupungilla pisti silmään erään pelaajan fanipaitojen määrä. Kolmannen ketjun laitahyökkääjän Julius Junttilan (s. 1991) nimi ja numero tuntui olevan useamman selässä kuin pelaajan paikka ja menestys antaisi odottaa. Kalevan urheilutoimittajat antoivat Junttilalle kausiarvosanaksi yhdeksän.

Markku Koski Sorsa-diagnoosissa (Odessa 1986) pohti sopivan nimen merkitystä julkisuudessa. Kosken diagnoosissa Kalevi Sorsa tuli valituksi SDP:n puoluesihteeriksi sopivan ja tarttuvat sukunimensä ansiosta.

Junttilan sukunimi selvästi ilmaisee tiettyä poliittista arvoasetelmaa tai ainakin elämänasennetta. Kun Junttilan numero on vielä 13, epäonnen luku, tällaisen fanipaidan päälle vetäminen on julkinen viesti.


Menneinä vuosisatoina Pohjanmaallakin yleinen suomalainen miehen nimi oli Juntti. Kirkonkirjoissa nämä Juntit kulkevat ruotsinkielisessä muodossa Jöns. Patronyymistä Jönsson se on muuntunut sukunimeksi Juntti tai Junttila. Arkikielessä nämä juntit ovat saaneet kyseenalaisen kunnian olla stereotyyppisiä maalaisia, moukkia ja sivistymättömiä typeryksiä.

Haukkuman voi kääntää edukseen. Se on politiikassa itseasiassa hyvin yleistä.


Kuva on kuvankaappaus Antti Kairakarin dokumenttivideosta mestaruusillalta



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti