perjantai 4. huhtikuuta 2014
Nato eläkeikään
Tänään 1949 Washingtonissa allekirjoitettiin Pohjois-Atlantin liiton (Nato) synnyttänyt sopimus keskinäisestä avunannosta. Liitto täyttää siis 65 vuotta, saavuttaa tavallisen kansalaisen kansaneläkeiän. Juhlia liitto viettää työn merkeissä, eilen Naton pääsihteerin vieraana kävi Viron pääministeri Taavi Roivas.
Naton kotisivujen mukaan tänään ei vietetä mitään erityisiä juhlallisuuksia. Harvemminpa niitä 65-vuotispäivänä, ellei olla eläkkeelle jäämässä. Ja Nato ei näyttäisi olevan.
Kansainvälisen politiikan logiikka on erikoista. Nato perustettiin aikoinaan torjumaan Neuvostoliiton kasvavaa vaikutusvaltaa. Ja sen perustaminen synnytti vuonna 1955 Varsovan liiton, Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan kansandemokratioiden puolustusliiton. Näkyvä reaktio synnyttää aina vastareaktion.
Natoa oli perustamassa kaksitoista maata, kymmenen Euroopasta ja kaksi Pohjois-Amerikasta. Perustettaessa Ranska vaati ja sai Naton suojelukseen myös laajat alueet Pohjois-Afrikasta. Ensimmäisessä laajentumisessa 1952 Kreikan ja Turkin myötä myös osia Aasiaa tuli liiton piiriin. Algerian itsenäistyttyä Natolla ei ole ollut laajempia velvoitteita Afrikassa.
Nykyisin yksitoista entistä Varsovan liiton alueella sijainnutta maata on Naton jäseniä. Suomessakin Nato-keskustelu käy kuumana, vaikka kansa vastustaa gallupien mukaan laajasti jäsenyyttä. Viimeksi Naton jäseniksi on hyväksytty Albania ja Kroatia vuonna 2009. Makedonia odottaa jäsenyyttä, sitä jarruttaa ainoastaan Kreikan vastustus maan nimen takia.
Kylmän sodan aikana Suomi vakiintui samaan maaryhmään Ruotsin ja Itävallan kanssa. Jos nämä maat liittyvät, on Suomenkin harkittava. Mutta sellaista ei taida näköpiirissä olla.
Naton jäseniksi haluavia maita tällä hetkellä ovat Georgia, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina ja Ukraina. Georgia on saanut rukkaset, Ukraina on poliittisen taistelun tanner sisäisesti ja ulkoisesti, ja entiset Jugoslavian maat päässevät mukaan niiden talouden kohennuttua.
Eilisessä tapaamisessa Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen vakuutteli pääministeri Roivakselle, että Nato on sitoutunut keskinäiseen puolustukseen. Hyvä niin, koska taannoin solmittu sopimus on edelleen voimassa.
Elävässä arkistossa on mainio esimerkki suomalaisesta Nato-keskustelusta vuodelta 2009. Silloinen ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen pohtii miten "on vahvoja perusteita harkita" painotetaan.
VastaaPoista