tiistai 20. toukokuuta 2014

Tietäjä tien päällä


Petri Hiltunen
Väinämöinen - tietäjä tien päällä
Arktinen banaani 2014
288 s.


Kalevalan päivänä julkaistiin uusi kokoelma Petri Hiltusen Väinämöinen-strippejä. Tietäjä tien päällä on ensimmäinen Arktisen banaanin julkaisema kokoomateos, lokakuussa on tulossa toinen, Väinämöinen - Hollywoodin lumoissa. Julkistaminen huomioitiin mediassa, saivathan toimittajat perinteiseen juhlapäivään muutakin puhuttavaa kuin muinaiset kansanperinneasiat.

Hiltusen Väinämöinen aloitti Suomen Kuvalehdessä vuonna 1999. Kalevalan lopussa tietäjä iänikuinen suuttuu ja lähtee, mutta lupaa palata.

"Annapas ajan kulua,
päivän mennä, toisen tulla,
taas minua tarvitahan,
katsotahan, kaivatahan
uuen sammon saattajaksi,
uuen soiton suorijaksi,
uuen kuun kulettajaksi,
uuen päivän päästäjäksi,
kun ei kuuta, aurinkoa
eikä ilmaista iloa."

Hiltusen ensimmäisessä stripissä Väinämöinen palasi ja valitteli jääneensä suustaan kiinni...

Väinämöisen taitoja ei nykyajassa uuden sammon synnyttäjäksi tunnuta tarvitsevan. Muinainen sankari ja mestarilaulaja jää nykymaailmanmenon ihmettelijäksi. Kolmen ruudun stripeille tällainen on antelias jutunjuuri. Eikä Väinön lauluntaitojakaan muisteta. Häneltä tiedustellaan onko suurin suomalainen mieslaulaja Jore Marjaranta vai Antti Tuisku...

Aikaisemmin Jalava on julkaissut Väinämöistä yhdeksän albumin verran vuosina 2001-2009. Osa uuden kokoelman stripeistä on julkaistu jo aikaisemmin noissa albumeissa. Suuri osa on kuitenkin aikaisemmin kirjamuodossa julkaisematonta. Nykyajassa seikkailevan Väinämöisen tarinan alun kertaaminen on ihan paikallaan. Väinämöisen keskeiset seikkailukaverit ovat city-menninkäinen Jabe ja tyttöystävä, toimittaja Miriam.

Tietäjään tien päällä stripit on taitettu pystysuuntaan, yksi sivulleen. Lukeminen sujuu nopeasti. Teos on tarjolla myös ekirjana.

Pisimmät jaksot uutuudessa muodostavat vierailut Hölmölän kuntaan. Väinämöistä pyydetään kunnan viisipäiväiseen kehittämisseminaariin kertomaan säästövinkkejä. Aikataulujen vuoksi vinkeille ei kuitenkaan ole aikaa.

Myöhemmin kirjassa Väinämöinen palaa Hölmälään esiintymään Menestyjien seminaarissa. Asetelma on niin sama kuin kehittämisseminaarissa, että lukija hetken epäilee samojen strippien tulleen kahdesti samoihin kansiin. Näin ei sentään ole käynyt.

Peiton jatkamisestaan tunnettu Hölmölä tuntuu kehittäneen lukuisia nykyaikaiseen kunnallishallintoon soveltuvia keinoja perinteisestä kansatiedostaan.

Ajan ilmiöt asettuvat Hiltusen Väinämöisessä huvittaviksi tai tragikoomisiksi oivalluksiksi. "Tuloerot Suomessa kasvavat. Monet maanviljelijät elävät velkaorjuudessa. Sosiaalipalveluja supistetaan ja lakkautetaan. Köyhät joutuvat kohta kadulle ja kerjäämään.... Jukra! Ja sitten vielä sanotaan, ettei vanhoihin aikoihin muka olisi paluuta!"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti