lauantai 19. heinäkuuta 2014

Kaikkea täytyy epäillä




Peter Singer
Marx
suom. Teppo Eskelinen
Into 2013


Viimeiset kaksikymmentä vuotta Karl Marxin ajattelusta on keskusteltu enemmän kuin koko edeltävänä vuosisatana. Nyt Marxin teoksia on todellakin luettu ja käsitys hänen filosofiastaan on muodostettu sen mukaan, eikä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden tai oletusten perusteella. Aatehistorioitsijat ovat paljastaneet, että merkittävimmätkään 1900-luvun alkupuolen marxilaiset olivat perehtyneet vain pieneen osaan oppi-isänsä ajatusmaailmasta.

Marxin ajattelua on siis hyvä avata. Suomessa lähinnä moraalifilosofina ja eläinten oikeuksien ajajana tunnettu Peter Singer (s. ) kirjoitti jo 1980 "hyvin lyhyen esittelyn" (Marx: A Very Short Introduction) Oxford University Pressille. Alle 150-sivuinen ja pienikokoinen teos on alkujaan ilmeisesti kuulunut laajempaan filosofien ajattelua esittelevään kirjasarjaan.

Samoihin aikoihin kun Singer kirjoitti hyvin lyhyen esittelynsä, luin Marxin Saksalaisen ideologian. Tekstiä pidetään yhtenä keskeisimmistä Marxin kirjoittamista ja se oli tuolloisessa Suomessa helposti ja laajasti saatavilla. Kouluikäisenäkään en siitä tunnistanut silloin poliittisessa julkisuudessa ollutta Marxia tai marxilaisuutta laisinkaan. Osa Marxin ajatuksista tuntui jopa päinvastaisilta kuin kommunistien poliittiset tavoitteet esittivät. Filosofian tutkijat olivat tämän siis havainneet jo aikaisemmin, ja Singerin anglosaksisessa maailmassa tekemä popularisointien popularisointi sen vahvistaa.

Singer puolustaa vahvasti Marxin ajattelua totalitaarisia rakenteita vastaan. Suomentaja Teppo Eskelinen arvelee, että siinä näkyisi brittiläinen reaalipolitiikka, mutta oma suppeampi kokemukseni samalta ajalta puhtaan suomalaisesta näkökulmasta oli sama.

Marxiin liitetään usein ajatuksia siitä, miten rahojen jakaminen tasan kaikkien kesken ei onnistu. Varmaan tälläkin hetkellä joku kirjoittaa tuota jonnekin Uuden Suomen blogikommenttiin. Singer painottaa, että Marx ei ollut kiinnostunut jakamisesta vaan tuotannosta. Vain tuotannolla oli todellista merkitystä. Kun sitä on riittävästi, niin jakaminen hoituu omalla painollaan.

Talous on suhteellisuuden maailma. Talo muuttuu mökkirähjäksi, jos sen naapuriin alkaa nousta kartanoita ja palatseja. Palkkojen ja koroillaeläjien tulojen pitäisi kasvaa samassa suhteessa, jotta tyytyväisyys yhteiskunnassa säilyisi. Pääomatulojen suuremman kasvun myötä kateutta herättävien tulonjakosuhteiden lisäksi koroillaeläjien valta työläisiin kasvaa. Koroillaeläjät pääomillaan voivat entistä suuremmassa suhteessa voivat päättää mitä taloudessa tapahtuu.

Singerin mukaan kestävin osa Marxin työstä on ollut muuttaa ihmisten ymmärrystä omasta luonnostamme ja syventää käsityksiä siitä, mitä on olla vapaa. Liberaalit Marxin aikoina, samoin kuin nykyään, vastustavat valtion puuttumista markkinoihin. Näin vapaus toteutuisi parhaiten. Marxin mielestä asia on päinvastoin. Jos emme hallitse yhteiskuntaamme, niin emme ole vapaita. Parhaiten Singerin mukaan tämä näkyy arkisissa asioissa, esimerkiksi työmatkaliikenteessä. Yhteiset päätökset asioiden järjestämisestä vapauttavat ihmisiä enemmän kuin näennäinen valinnan vapaus.

Marx ajatteli, että ihmisluonto ei ole olemuksellinen vaan taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden myötä muuttuva. Tätä Singer pitää toiseksi tärkeimpänä antina modernille ajattelulle. Se on niin hyväksytty, että paluu aikaisempiin käsityksiin tuntuu mahdottomalta. Vaikka Marx sai ihmisluontoon vaikuttavat asiat määriteltyä, niin uuden yhteiskunnan rakentaminen niiden perusteella ei ollutkaan niin helppo homma kuin filosofi kuvitteli. Yliopistoissa on nykyisin kokonaisia tiedekuntia yhteiskuntatieteilijöitä pohtimassa näitä muuttuvia suhteita. Ja liberaalejakin on tuossa joukossa ihmettelemässä vaikutuksia ja niiden vastavaikutuksia. "Kaikkea täytyy epäillä", oli Marxin suosikkimotto. Sitä yhteiskuntatieteilijät nimenomaan tekevät.

Ihan aiheellista oli suomentaa Singerin Marx nyt. Toivottavasti teos on löytänyt oikeisiin käsiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti