maanantai 25. elokuuta 2014
Piko ja Fantasio vuonna 1946
Yann & Schwartz
Leopardinainen
Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 8
suom. Emilia Melasuo
Egmont Kustannus 2014
Neljä vuotta sitten Egmont ryhtyi julkaisemaan Pikon ja Fantasion uusia seikkailuja. Kaksi ensimmäistä albumia aloittivat kertomaan hissipoika Pikon ja toimittaja Fantasion tarinaa uudelleen sarjakuvan syntyajasta 1930-luvun lopusta lähtien. Albumeissa päästiin Brysselin vapauttamiseen miehittäjän ikeestä. (Katso Piko ja Fantasio sodan pyörteissä).
Uusissa seikkailuissa on julkaistu myös vanhaan tarinajatkumoon liittyviä albumeita ja sarjojen ulkopuolisia nimekkäiden tekijöiden versioita. Leopardinaisessa pääsemme jälleen Pikon ja Fantasion varhaisiin vaiheisiin, vuoteen 1946. Brysseliä ja Belgiaa jälleenrakennetaan, mutta kaikesta on edelleen puute. Bensaa Pariisin reissuihin on turha haaveilla saavansa.
Yannin käsikirjoituksessa on keskeistä kuvata sodan jälkeistä ilmapiiriä. Siinä hän onnistuukin hyvin. Pikon juuttumiselle hissipojan asuun saadaan selitys. Moustic-hotelli oli ollut natsien tukikohtana ja kaikkiin saksalaisten kanssa tekemisissä olleisiin suhtauduttiin hyvin epäillen. Eikä Piko välttynyt epäilyiltä, vaikka oli saanut kultaisen ansiomerkin sodanaikaisista toimistaan.
Jo vuonna 1946 Piko oli yli-ikäinen hissipoika. Hän oli yrittänyt etsiä muita töitä, jopa eronnut hissipojan tehtävästään, mutta turhaan. Elämä ei hymyile, usko tulevaisuuteen oli mennyt.
Seikkailu tarjosi onneksi muuta ajateltavaa. Liikkeellä tuntui olevan monenlaista tulevaisuudenrakentajaa. Uraaniatomeita ymmärtäviä saksalaisia tuntui moni kaipaavan, ja leopardinainen etsi Kongon ylängöiltä pääkaupunkiin tuotuja esineitä.
Pikon ratkoessa suurempia kysymyksiä Fantasio mietti eksistentialismia. Pariisin reissulla tarjoutui Cafe de Floressa tiedustella tarkempaa selvitystä itseltään Sartrelta. Leopardinainen Aniota tuli samalla antaneeksi samassa seurueessa olleelle de Beauvoirille idean tutkittavaksi.
Tämä seikkailu jatkuu Kongon ylängöillä joskus ilmestyvässä jatko-osassa. Alkuosa on mainio, klassiset sarjakuvahahmojen olemusta syvennetään ja sidotaan historialliseen taustaansa, niin sarjakuvan kuin ajankuvauksen kannalta.
Jäämme odottamaan jatkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti