Charlie Christensen
Arne Anka – Utsikt från en svamp
Kartago 2013
168 s.
Ruotsalaisella yhteiskunnalla on sarjakuvamaailmassa kaksi kriitikkoa, Joakim Pirisen Sokeri-Sakari ja Charlie Christensenin Aarne Ankka. Molemmat debytoivat vuonna 1983, Sokeri-Sakari Pirisen albumissa Myrsky hiekkalaatikossa (suom. 1986) ja Aarne Ruotsin metalliliiton Metallarbeten -lehdessä. Ruotsalaisessa yhteiskuntakoneistossa oli kyllä Sokeri-Sakarin ja Aarnen ymmärtäjiä ja myötäeläjiä, mutta ei sellaista viranhaltijaa joka sanoisi tarvittaessa napakasti ei.
Charlie Christensen on tehnyt Aarne Ankkaa kahdessa vaiheessa. 1990-luvun puolivälissä Christensen muutti Espanjaan ja lopetti Aarnen tekemisen. Hän perusteli päätöstään etäisyydellä synnyinmaastaan. Espanjasta ei hänen mielestään pystynyt tekemään riittävän ajantasaista, kriittistä sarjakuvaa.
Aarne ilmestyi takaisin joulukuussa 2004 Dagens Arbetareniksi muuttuneessa ay-lehdessä, Konrad K -sarjakuvassa. Aarne valtasi Konradin ilmestymispaikan. Christensen piti periaatteestaan kiinni. Aarnen uuden tulemisen mahdollisti mediamaailman muuttuminen. Vuonna 2004 Ruotsin mediaa pystyi internetin välityksellä seuraamaan jo melkein yhtä hyvin kuin Ruotsissa. Christensen itse totesi, että Aarnen uudelleentulemista voi kiittää kahta henkilöä: Yhdysvaltain silloista presidenttiä George Bushia ja vuonna 2003 veronkiertoepäilyjen vuoksi eroamaan joutunutta Vasemmistopuolueen Gudrun Schymania. Osaltaan poliittiseen aktivoitumiseen vaikutti Christensenin Espanjassa maaliskuussa 2004 näkemä Al-Qaidan pommi-isku.
Utsikt från en svamp on kymmenes Ruotsissa julkaistu Arne Anka-albumi. Se sisältää lähinnä vuonna 2011 julkaistuja sivun sarjakuvia uudelleen taitettuina. Aarnen juonikuviot ovat ennallaan. Hän kiertää kaverinsa Krille Krokotiilin kanssa Tukholman baareja, istuu Zekessä ja Oblatissa, kommentoi maailmanmenoa ja kirjallista elämää. Samoilla nurkilla Bellman ja Strindberg viihtyivät kauan ennen häntä.
Suomeksi on ilmestynyt kolme Aarne Ankka -albumia. Jalava julkaisi ne vuosina 1998-1999, ja ne sisälsivät seikkailuja vuosilta 1983-1993. Suomennoksiin sisältyy Christensenin jupakka Disneyn oikeudenomistajien kanssa, jonka tekijä käsikirjoitti osaksi Aarnen seikkailuja. Kun Christenseniä uhattiin oikeudella Aarne kävi plastiikkakirurgilla ja hän sai kokonaan uudet kasvot. Koska haastetta raastupaan ei tullutkaan, niin Aarne poikkesi pilailuliikkeeseen ja hankki itselleen Aku Ankka-naamarin.
Osa Aarne Ankan viehättävyydestä kieltämättä tulee yhdennäköisyydestä Aku Ankan kanssa. Hahmoja ei kuitenkaan voi sekoittaa keskenään. Työntäessään Tukholman viimassa kädet syvälle taskuihinsa Aarne muistuttaa enemmän Herman van Veen luomaa ja Dennis Livsonin tuottamaa Alfred J. Kwakia kuin Akua. Mutta Alfrediinkaan Aarnea ei voi sekoittaa. Ankan anatomiasta lähtevät hahmot ja heidän kaveripiirinsä ovat luonteeltaan niin erilaisia.
Vuoden 2011 merkittäviin tapahtumiin kuului Anders Breivikin Norjassa tekemät iskut. Ne puhuttivat paljon Ruotsissakin. Aarne ja Krille pohtivat myös asiaa. Aarne heittäytyy peräti aforistiseksi: ”Jos Breivik oli täydessä ymmärryksessä teot tehdessään, niin ovatko ihmiset mielenvikaisia, koska eivät tapa toisia ihmisiä?”
Aarne Ankan soisi palaavan suomalaisten kustantajien julkaisuluetteloihin. Mielellään näitä Aarnen viisauksia lahden tälläkin puolella lukisi. ”Aikaisemmin talous oli poliittisen diktatuurin alainen, nykyisin politiikka on talouden diktatuurin alla...” ”Työväenluokalla ei ole työtä, keskiluokka ei ole minkään keskellä ja yläluokka on aivan luokatonta...”
Julkaistu aikaisemmin Kaltiossa 6/2013.
Aarnehan on näköjään facebookissakin.
VastaaPoista