Tänään 1852 tehtiin ilmailun historiaa. Henri Giffard (1825-1882) lensi suunnittelemallaan yksipaikkaisella dirigiblellä, ohjattavalla ilmalaivalla. Giffard lähti Pariisista länteen ja laskeutui 27 kilometrin päähän Trappesiin. Matka sujui noin 10 km/h vauhtia.
Ilmailuhistorian monien ensimmäisten joukossa Giffardin lentohärveli oli ensimmäinen ohjattava konevoimalla kulkenut laite. Giffardin dirigiblen voimanlähteenä oli kolmen hevosvoiman höyrykone. Vaikka aluksen roottoria pyörittänyt höyrykone kuulostaa painavalta valinnalta, niin koko alus ei painanut kuin 180 kiloa. Ilmaan sen nosti vedyllä täytetty pallo.
Hakuteokset ja ilmailuhistoriat muistuttavat, ettei Giffardin aluksen ohjattavuus ollut kovin kummoinen. Mutta eivätpä nykyisetkään ilmalaivat kurvaile sulavasti taivaalla. Lisäksi nosteaineena käytetty vety vaati sopivan ilman lämpötilan saattaakseen matkustajan ilmaan.
Höyrykoneen kipinöinti mietitytti aluksen suunnitellutta insinööriä. Vetysäiliö kun saattaisi helposti räjähtää. Giffard ohjasi pakokaasun kulkemaan alas ja itse koneen ympärillä oli kipinäverkko.
Myöhempi maailma ei ole osannut Giffardin keksintöä arvostaa. Eric Chaline on valinnut dirigiblen yhdeksi maailmanhistorian huonoimmaksi keksinnöksi (History's Worst Inventions: And the People Who Made Them, 2009). Mutta voiko brittiläiseltä toimittajalta odottaakaan ranskalaisten innovaatiokyvyn ymmärtämistä?
Kotimaassaan Giffard sai kuolemansa jälkeen suuren tunnustuksen. Hänet valittiin yhdeksi Eiffelin torniin ikuistetuksi insinööritaidon merkittäväksi kehittäjäksi.
Kansallisissa stereotypioissa jatkaaksemme: ensimmäinen vapaasti lentäneessä kuumailmapallossa matkustanut nainen oli sopraano Elizabeth Thible kesäkuussa 1784. Hän lensi ja lauloi aarioita Lyonin yllä Ruotsin kuningas Kustaa III:n toivomuksesta. Ruotsalaiset -- aina tasa-arvoa edistämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti