Vahinkoraja

Emmi Nieminen
Vahinkoraja / Damage limit
Kumiorava 2014


Emmi Nieminen (s. 1988) on käsitellyt ihmissuhteiden isoja kysymyksiä aikaisemmissa albumeissaan Keskiviikko (Kumiorava 2012) ja Vagina dentata (Kumiorava 2013). Vahinkoraja jatkaa samalla linjalla. Tällä kertaa Nieminen tarkastelee sitä rajaa, jonka yli päästämällä avoimuus muuttuu haavoittuvaisuudeksi.

Vahinkorajan päähenkilö Markus on iso poika. Siis kookas, elopainoltaan mittava. Eräs Niina on ihastunut hänen muotoihinsa. Keskenään he pohtivat, että miksi taidehistoria ei tunne Rubensin miehiä? Miksi kukaan ei ole erotisoinut lihavia miehiä?

Ehkä kuvaston kapeudesta johtuu, että Markuksesta tulee mieleen Manu Larcenetin Blastin Polza Mancini. Niemisen nenä ei tosin ole yhtä pitkä ilmanhalkoja.

Niina hyrisee Markuksen kainalossa. Suhteella ei kuitenkaan ole jatkuvuutta. Niina ei halua seurustella, hän haluaa pitää suhteen salassa. Siihen on omat syynsä, mutta Markus oli odottanut enemmän.

Nieminen piirtää elävää, nautittavaa viivaa. Useampaan kertaan tehokeinona on vain yhden puhekuplan sijoittaminen sivulle. Uima-altaassa vietetyt hetket on kuvattu sävykkään paljastavasti. Ilmakuplat ja veden peilit kertovat.

Vaikka raja on ylitetty, niin sen testaamiseen ja koettelemiseen ollaan uudestaan valmiita. Altaalla Markus tapaa Tyko Sallisen Mirrin näköisen naisen. Nieminen on tehnyt toivorikkaan tarinan. Rajan rikkoutuminen sai muitakin muureja säröilemään.