Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Jo eilisen mittaan itsenäisyyden muistamisesta keskusteltiin, taisipa professori ja kulttuurikonservatiivi Laura Kolbe olla peräti kahdessa eri radio-ohjelmassa taustoittamassa juhlintaa. Presidentinlinnan remontti on valmistunut ja pääsemme illalla seuraamaan kättelyjä vanhassa tutussa paikassa.
Tätä kirjoitettaessa Mel Gibson riehuu televisiossa naama sinivalkoisin värein maalattuna. Braveheartin tapauksessa värit symbolisoivat Skotlantia, joka siis tänä vuonna päätti olla itsenäistymättä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Suomen itsenäistymisessä ei ollut suurta sotilaallista dramatiikkaa. Suomen ja monen muun maan itsenäistyminen sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan valtapolitiikasta, mutta sotilaallista itsenäisyystaistelua ei käyty.
Siksi eilen useasti kysyttiinkin miksi itsenäisyyspäivänä muistetaan niin paljon talvisotaa? Kasper Strömman kysyi blogissaan, milloin talvisota loppuu? Radiossa pohdittiin miksi isänmaallisuus leimataan niin helposti sotilaalliseksi patriotismiksi ja kiinnostukseksi rajojen paikoista. Kolbe toisessa ohjelmassa tarjosi vastaukseksi sitä, että vasta 1940-luvulla itsenäisyyspäivää alettiin viettämään kaikki yhdessä nykyisellä paikallaan. Valkoinen Suomi oli siihen asti juhlinut 16. toukokuuta Helsingissä tuona päivänä 1918 pidetyn suojeluskuntaparaatin muistoksi. Virallisesti päivä oli Suomen sotaväen lippujuhla. Vuonna 1942 puolustusvoimain lippujuhla siirrettiin kesäkuun 4. päivään.
Google on muistanut juhlapäivää doodlella. Google myös vahvistaa, että itsenäisyyspäivä ja talvisota yhdistetään todella usein hakukoneen äärellä.
Olen myös itse huomannut, että Suomen itsenäisyyspäivä perustuu lähes kaikessa suhteessa sotaan ja sen muisteluun. Iltapäivälehdet julkaisevat joka vuosi teema-numeroita Talvi- ja jatkosodan viimeisistä hetkistä ja suurista sankariteoista. Mielestäni Suomen lehdistö markkinoi Suomen sota-aikaa jonkinlaisena voittona ja hyvin menneenä projektina, joka lähentelee amerikkalaisten kuvaa Vientamin sodasta, jonka he "voittivat".
VastaaPoistaNykysukupolven on vaikea edes kuvitella sodan kauhuja ja mitä ihmiset kävivät sota-aikana läpi, eikä tapahtumia tule unohtaa. Pointtini on vain muistuttaa, että Suomi hävisi kummatkin sotansa ja lähti jopa valloitussotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomi ei ole sotapolitiikaltaan ja menestykseltään niin puhtoinen kuin annetaan ymmärtää.
- Niklas Niemelä
Onneksi tavat voivat muuttua. Siis jos alamme niitä muuttaa.
VastaaPoistaAjattelin, että tämä itsenäisyyden ja sodan yhteenliittämisen vastaisuus olisi herännyt nuoremmassa polvessa, kuten tekstini esimerkit kertovat.
VastaaPoistaNyt sitten käsiin sattui Matti Klingen Pinaatti ja Saint-Simon (Siltala 2014), jossa rutistaan samasta aiheesta. Miksi Suomen itsenäisyydestä puhuminen lähes mekaanisesti nostaa esille sodat? Itsenäisessä Suomessa on paljon enempi rauhanvuosia, muistuttaa Klinge.