Ohjeita rakennuslupien myöntäjille

Keskisuomalainen kertoi, että Jyväskylän kaupunki etsii Valtiontalolle ja sen tontille uutta omistajaa. Alvar Aallon suunnittelema Kirkkopuiston laidalla oleva Valtiontalo on huonossa kunnossa, talo on haljennut ja rappaukset ovat karisseet siihen malliin, että kiinteistö on ollut pussissa vuodesta 2011. Uusien suunnitelmien mukaan korjauksen vastuulleen ottava saisi rakentaa tontin rakentamattomalle osalle uuden liike- ja asuinrakennuksen.

Jyväskylän rakennuslupien myöntäjille haluaisin kertoa pari esimerkkiä muualta maasta siitä miten jatkossa ei tulisi toimia. Oulun Kastellissa eräs rakennuttaja sai 1990-luvulla luvan tehdä kauppakeskuksen sillä ehdolla, että tontilla oleva 1800-luvun suojeltu puutalokokonaisuus olisi korjattu ja otettu käyttöön. Kauppakeskus nousikin tontille pian, mutta suojelutaloille ei tehty mitään. 2000-luvun puolella suojellut pihapiirin päärakennus paloi kahteen otteeseen. Toisen palon jälkeen kaupunginhallitus myönsi purkuluvan, joka pantiin toimeen viikon sisällä. Päärakennuksen "täysin palaneen" hirsikehikon osti eräs haukiputaalainen uudisrakennuksensa rungoksi.

Kuopiossa Minna Canthin kotitalon kohtalosta on kannettu huolta vuosikymmeniä. Pelastajaksi vaikutti tulevan eräs rakennusliike, joka sai luvan uudisrakennuksille sillä ehdolla, että se korjaisi suojellun arvotalon. Uudisrakennuksen nousivat tontille pian, mutta edelleenkään Minna Canthin kotitalon korjaamiseksi ei ole tehty mitään. Nyttemmin rakennusliike on kaupannut taloa mahdolliselle korjaajalle.

Vastaavia esimerkkejä löytäisi helposti useampiakin ympäri maata. Siis ohjeena jyväskyläläisille. Jos on tarkoitus lisärakennusoikeuksilla saada arvokohde korjatuksi, niin lupia uudisrakennuksille ei tulisi myöntää ennen kuin ne ovat ansaittu. Eli ensin vanha kuntoon, sitten vasta uutta.