torstai 19. maaliskuuta 2015
Jäähyväisvero
Verohallinnon esitys maastamuuttajilta perittävän jäähyväisveron (engl. exit tax, expatriation tax) säätämisen selvittämisestä on otettu tyrmistyneenä vastaan. Ajatus tuollaisesta verosta muistuttaa 1900-luvun historian julmista sivuista. Mutta kyllä verottaja veroasiat tietää. Jäähyväisvero on maailmalla melko yleinen. Esimerkiksi Espanja otti sen käyttöön viime vuonna osana taloutensa tervehdyttämistä.
Valtion maastamuuttajilta perimät maksut tuovat ensimmäisenä mieleen Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan. Neuvostoliitto rajoitti ylä- ja keskiluokkansa muuttohaluja länteen perimällä lähtijöiltä maksun muun muassa saamastaan koulutuksesta. Yliopistokoulutuksen hinta oli melkoinen ja sen maksamiseen ei monellakaan ollut varaa. Saksassa vuonna 1931 säädettyä jäähyväisveroa on pidetty keinona takavarikoida maasta paenneiden juutalaisten omaisuus. Länsi-Saksa luopui verosta vuonna 1953.
Verotuksella ohjataan ihmisten käyttäytymistä. Alankomaat perii jäähyväisveroa estääkseen eläkeläistensä laajamittaisen maihin, joissa he saisivat entisen kotimaansa eläkkeet verovapaasti. Espanjassa verolla suitsitaan pääomien virtaamista pois maasta. Jos muuttajalla on yli neljän miljoonan omaisuus, siitä peritään 25 % lähtövero.
Kapitalismin mallimaassa Yhdysvalloissa jäähyväisveroa on peritty vuodesta 1966. Verosta luovuttiin Bill Clintonin kaudella 1996, mutta George W. Bushin hallinto palautti sen 2004. Republikaanit ovat esittäneet tiukennuksia veroon viimeksi vuonna 2012.
Yhdysvalloissa jäähyväisvero peritään kansalaisuudestaan luopuvalta, mikä selittää verotukseen yleensä hyvin kielteisesti suhtautuvien republikaanien innon periä tätä veroa. Vero on kohdistettu suurituloisiin. Viitenä edellisenä vuotena runsaasti (yli 140 000 dollaria) veroja maksaneet kuuluvat sen piiriin. Näin pyritään estämään veropakolaisuutta.
Uutisten mukaan suomalainenkin verottaja pyrkisi ehkäisemään veropakolaisuutta. Veroa perittäisi muuttajan omaisuuden mukaan.
Varoitus: Nyt tulee tyhmä kommentti.
VastaaPoistaMinä aprikoin tämän(kin)kohun yhteydessä raharikkaiden kohdalla sitä, että niin he, kuten tavallinen rahvas jonka mielipiteitä rankasti kyseenalaistettava iltapäivälehdistö (proosallisen kulunut nimitys paskalehdistö on paikkansa pitävämpi) näyttäisi suurelta osin ohjaavan, ummistaa silmänsä siltä, mistä ja millä keinoilla jopa perinnöiksi saakka kertyneitä voittoja on hankittu.
Sieltä ulkomailtako, minne eräiden muuttohalut suuntautuvat vai maasta, jonka veroja pelätään?
Fazer esimerkiksi on saanut minultakin monet pennoset miljardien muiden jatkoksi ja perkele toki haluan, että ne pysyisivät täällä vaikka veroina.
Entä mitä he taaksensa jättävät? Ajatella voi vaikka aluksi kaatopaikkojen kerrostumat teollisuusjätteistään, eli paskan lihavista persiestään.
Toisin sanoen ymmärrys joutuu lujille veroja karkuun lähtemistä ja siitä puhumista kohtaan muuten, kuin että Wahlroos ja Katainen etunenässä alettiin pelätä Venäjää ja sen sotilaallista invaasiota Suomeen ja venäläisten sekä Krimin oligargien kohtaloa sen siivellä.
Ei kommentti ollut lainkaan tyhmä. On tätä "toimintapaikkaan sitoutumista" ja tervettä isänmaallisuutta arvovaltaisilta tahoiltakin toivottu.
VastaaPoistaKuten sanottu, verotus on keino ohjata ihmisiä. Ottaisivat rikkaat jo pohdinnoista onkeensa niin ei verotuksella tarvitsisi ohjata.