lauantai 27. kesäkuuta 2015
Sanomalehtivero ja sen ohjaava vaikutus
Eilisen Länsi-Savon pääkirjoitussivun kolumnissa Joroisten Lehden vt. päätoimittaja Jukka Ahonen jatkaa Lidlin ja muidenkin vähittäistavaraliikkeiden kesäistä mainoskampanjaa. Nyt meni verolle grillaaminenkin, otsikoi Ahonen verovuodatuksensa. Heti ensimmäisessä kappaleessa hän tosin täsmentää, että vero koskee ainoastaan kaasugrillaamista. Puuhiilillä ja sähkövastuksilla grillaajille ei Sipilän hallitus ole asettamassa lisää verotaakkaa.
Veroilla hallitus pyrkii ohjaamaan kuluttajien ja kansalaisten käyttäytymistä. Tämän Ahonenkin tietää. Kolumnissaan hän pohtii myös autoverojen muutoksia. Uusien autojen autoveron laskeminen, ainakin hallituksen toiveissa, lisää pienipäästöisempien kulkuvälineiden määrää liikenteessä. Ympäristökuormitus laskee.
Ahosen ideoiman grillaamisen verotus toimii samalla tavalla. Hallitus edistää pääosin kotimaisen grillihiilen ja sähkön käyttöä puhtaasti tuontitavaraa olevan kaasun sijaan. Jos verotuksen ohjaava vaikutus toimii, niin kaasugrillien käyttö vähenee ja kotimaisten energianlähteiden käyttö grilleissä kasvaa.
Veroista kirjoittaessaan yksikään pääkirjoitustoimittaja ei kykene olemaan mainitsematta edellisen hallituksen EU:n vaatimuksesta lehdille asettamaa arvonlisäveroa. Sanomalehdillä ja muilla kustanteilla on alennettu arvonlisäverokanta, mutta se on suurempi kuin aikaisempi verovapaus. Vaikka arvonlisäverotus on edelleen laajentumassa, alvia on esitetty muun muassa rahoitusmarkkinatuotteille, niin se ei estä päätoimittajia haikailemasta verovapauden perään.
Ahonen nimeää alennetun arvonlisäveron sanomalehtiveroksi. Sokeri-, sähkö-, vakuutus- tai menneen maailman huviveroon verrattavaa sanomalehtiveroa ei siis ole olemassa, joten nimitys on harhaanjohtava. Tiedonvälitystä ei erikseen veroteta
Ahosen "sanomalehtiveron" voisi myös ymmärtää hallituksen tapana ohjata veron kohteena olevan toimintaa. Suurin osa Suomen kaupallisista mediataloista on hyvin voittoa tuottavia. Pääoma tuottaa 10-20 prosentin välillä olevia lukemia. "Sanomalehtiverolla" hallitus saattaisi ohjata mediataloja investoimaan ja kehittämään omia toimintojaan uudistuneeseen mediaympäristöön. Siis johonkin uuteen. Ikivanhan kaapelitelevision periaatteella toimiva maksu-tv on osoittautunut vääräksi suunnaksi, kuten MTV3:n esimerkki osoittaa.
Lehtiasian neuvottelukunta esitti raportissaan joulukuussa 2013 kahdeksantoista toimenpide-ehdotusta mediamurrokseen. Ensimmäinen niistä kuului: "Media-alan toimijat kehittävät aktiivisesti uusia liiketoimintamalleja, sähköisiä palveluita ja tuotteita korkealaatuisten sisältöjen tarjoamiseksi kuluttajille."
Tätä toivoisin suomalaisten päätoimittajien ja mediatalojen johtajien miettivän verotuksen moittimisen sijaan. Ja niitä korkealaatuisia sisältöjä. Ehkä pitäisi säätää oikea sanomalehtivero, että pohdinta saisi vauhtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti