007 ja quis custodiet ipsos custodes?

Roomalainen satiirikko Juvenalis (n. 55-140) on viime aikoina ollut ajankohtainen kirjailija. Viime vuosina on ollut aiheellista kysyä kuka valvoo valvojia? Juvenalis muotoili kysymyksen otsikon tapaan. Toinen samaan aihepiiriin kuuluva lentävä lause "Dat veniam corvis vexat sensura columbas", "sensuuri antaa anteeksi korpeille, mutta kiusaa kyyhkyjä".

Jälkimmäinen lausuttiin ääneen tuoreessa Asterix ja Caesarin papyrus -albumissa. Juvenaliin lentävien lauseiden aihepiiri on keskeisessä osassa myös uudessä James Bond-elokuvassa 007 Spectre (Iso-Britannia-Yhdysvallat 2015). 00-agentteja ei muka enää tarvita uudessa, yhdistetyssä tiedusteluorganisaatiossa. Vallan keskittäminen, laajamittainen tietoverkkojen urkinta ja robottilentokoneet korvaavat perinteiset lupa tappaa-agentit. Uusi C on enemmän kyyhkyjen kuin korppien perään.

Olkaa huoleti, 007 osoittaa kaltaistensa agenttien tarpeellisuuden ja elokuvasarja tulee jatkumaan. Tiedustelumaailmakaan ei selviä nykyiseltä julkisen sektorin kurittamiselta, vaikka se ei olekaan järkevää. Ulkopuolisella yritysrahoituksella on hintansa.

Kuten elokuvan nimi paljastaa, viholliset ovat vuosikymmenten takaa. En voi kuitenkaan yhtyä joihinkin ylistäviin arvioihin, että kylmän sodan hengen uusi nousu olisi antanut ytyä Bondille. Elokuvan alku oli miellyttävä yllätys, se toi mieleen vuoden 1973 Bondin Elä ja anna toisten kuolla. Huumoria uutuudessa ei samassa määrin kuitenkaan ole.

Paljasta pintaa tai naisten hurmaamista agenttimme harrastaa nykyisin paljon vähemmän. Naistenmiehen maineelle tulee alkukohtauksessa kolaus. Bondin mukaansa vampannut nainen jää vaille haluamaansa. Ainakin filmissä se jää näkemättä.

007 Spectren kuvaajat imartelevat kaupunkeja, joissa seikkailun tiimellyksissä vieraillaan. Takaa-ajot ovat näyttäviä. Bond jatkaa elämäänsä.


* 007 Spectre