torstai 1. lokakuuta 2015

Laki se on kuninkaallekin


En (vielä) päässyt tutustumaan Sipilän hallituksen korotettuihin rikesakkomaksuihin. Poliisi postitti kuitenkin kirjallisen muistutuksen. Olin ajanut Oulun lääninhallituksen päärakennuksen ohi hieman liian nopeasti. Vauhdin olisi pitänyt olla 40 km/h tai alle.

Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa on valtakunnassaan useammin kaasutellut autoillaan sallittuja nopeusrajoituksia nopeampaa. Kansankodin poliisit ovat asianmukaiset rapsut kirjoittaneet tästä kruunupäälle. Kuninkaan saamista sakoista ei enää pikku-uutista suurempaan ole aihetta.

Toisin oli 1900-luvun alussa. Belgian silloinen kuningas Leopold II tunnettiin monien kollegoidensa tavoin kovana autojen ystävänä. Leopold II ei kollegoidensa tapaan tyytynyt matkustamaan autolla, vaan hän tahtoi itse ohjata ja tuntea vauhdin hurmaa. Hän jopa osallistui autokilpailuihin ja pääsi pilakuviin maansa autoteollisuuden tukemisesta.

Leopoldin autoharrastus tuli koko maailman tietoon viimeistään vuonna 1901. Tuolloin levisi Suomenkin lehdistöön tieto, että "on se laki kuningastakin varten". Esimerkiksi Väinämöinen 20. maaliskuuta 1901 hämmästeli kuninkaan saamia ylinopeussakkoja.

"Belgian kuningasta Leopoldia sakotettiin äsken 50 mk siitä, että hän automobiililla ajoi liika kovasti kadulla."
En tiedä miten poliisit ovat tuolloin mitanneet kuninkaan ajoneuvon nopeutta. Helsingin poliisi tuohon aikaan mittasi korttelinvälejä ja katsoi kellosta aikaa. Tämän syksyn Oulussa poliisilla on käytössä liikuteltava, pakettiauton takaikkunaan asennettu valvontakamera. Melko tehokas salamavalo siinä on, voin kokemuksesta kertoa.


4 kommenttia:

  1. Semmoisesta pysäköidystä pakettiautosta minullekin kerran kamera räpsähti. Keskityin katsomaan laittomasti bussipysäkille pysäköityä autoa niin, se oli jotenkin niin pöljästi siinä, etten huomannut edes paniikkijarruttaa.

    VastaaPoista
  2. Wikipediasta tarkistin, sakon saanut oli ilmeisesti kuningas Leopold II. Onneksi sakko kuulostaa niin pieneltä, että yhtään afrikkalaista tuskin tarvitsi tuon takia kaltata.

    VastaaPoista
  3. No juu, Leopold II sinä sanoitkin. Silmäni harittivat.

    VastaaPoista
  4. Ruotsalaiset muistavat pojanpoika Leopold III paremmin autoilijana. Puolisonsa kuningatar Astrid oli sikäläistä sukua ja suru oli suuri, kun Astrid menehtyi auto-onnettomuudessa 1930-luvun alussa.

    Eivät lehtikirjoittelijat tajunneet 1900-luvun alun paradoksia kuninkaan sakoissa. Jos maksu meni kruunulle, niin kruunulle annetut sakot menivät... minne?

    Toisaalta Leopold II juuri lanseerasi ajatuksen, että kuninkaalla voi olla yksityistä omaisuutta. Kuten esimerkiksi siirtomaa Afrikassa.

    VastaaPoista