sain teiltä eilen palkkalaskelman. Postinkulussa on viime viikkoina ollut ongelmia ja paperilla lähetetty kirje saapui reilusti lähettämispäivää (30.10.) myöhemmin. En aio reklamoida postille, sillä ymmärrän postinkantajien huolen tulevaisuudestaan.
Lähestyn Teitä koska palkkalaskelma ei avaudu minulle. Teidän nettisivuilla kerrotaan, että Sanasto on avoin ja avoimuus merkitsee Teille läpinäkyvyyttä, jakamista ja yhteistyötä. Te haluatte jakaa tietoa toiminnasta ja keskustella avoimesti. Siksi ajattelin avoimen kirjeen olevan sopivan, koska varmaan en ole ongelmani kanssa yksin.
Palkkalaskelmassa ei ole varsinaisesti laskettu mitään. Siinä vain ilmoitetaan paljonko kultakin vuodelta olen tällä saamassa. Jos ymmärsin oikein, niin vuosien 2010 ja 2011 lainauskorvaukset ovat jotakin lisätuloa, sillä noilta vuosilta olen jo aikaisemminkin saanut rahaa.
Olisi ollut suuri helpotus, jos olisitte määrä-kohdassa ilmoittaneet, että kuinka monta kertaa kirjojani on lainattu. Tieto siitä määrästä lämmittäisi yksinäisen työn tekijää. Etten täällä aivan turhaan pakerra.
Uteliaisuus voitti. Yritin laskea lainausmäärää itse. Palkkalaskelman ohessa lähetitte mainoskirjeenne, jonka mukaan olette saaneet kansanedustajien päitä kääntymään kirjailijoiden hyväksi reippaasti. Tälle vuodelle valtio antaa Teille 8,2 miljoonaa jaettavaksi meille kirjailijoille. Kerroitte myös kunnankirjastoista lainattavan kirjoja 95 miljoonaan kertaa vuodessa. Siitä laskin yhden kirjan lainauskorvauksen olevan 0,086 euroa eli sain A-hinta-sarakkeeseen 8,6 senttiä. Kirjojani olisi siis lainattu 962 kertaa. Ajattelin lämmöllä jokaista.
Poikkesin nettisivuillenne lisätiedon perässä. Siellä te kerroitte saaneenne vaikuttamistyöllänne yhden lainauskerran korvauksen nousemaan 16,0 senttiin. Vuonna 2014 se oli 6,5, vuodessa nousua siis huimat 246 prosenttia! Tämän tiedon valossa lainauskertoja olisi siis ollut 517.
Minua lämmittää 517 lainauskertaakin (en uskalla kirjoittaa lukijaa, itseltäkin jää joskus lainattu kirja kiireessä lukematta), mutta huolestuttaa Teidän taloustilanteenne. 95 miljoonaa lainaa varten Te tarvitsisitte valtiolta 15,2 miljoonan määrärahan! Vai oletteko saaneet rahakkaan yksityisen tukijan, jonka henkilöllisyyttä tai avokätisyyttä ette saa kertoa julkisuuteen?
Voisitteko auttaa ongelmassa, tai muuttaa palkkalaskelmaa ymmärrettävämmäksi. Minullahan on oikeus reklamaatioon, oikaisupyyntöön. Miten voisin havaita virheen, jos Te kerrotte ainoastaan saamastani loppusumman?
Aikaisempina vuosina olemme kollegoiden kanssa facebookissa pyöritelleet ja ihmetelleet Teidän meille ja julkisuuteen antamia lukuja. Aina olemme törmänneet samanlaisiin umpikujiin.
Teidän
Reijo Valta
tietokirjailija, runoilija
Sain vastauksen sähköpostiini.
VastaaPoistaHei Reijo,
kiitos viestistäsi ja palautteestasi Sanastoon. Olen pahoillani, mikäli tilityslaskelmamme on herättänyt sinussa hämmennystä.
Kun lainauskorvauksia alettiin maksaa vuonna 2010, oli tärkeää saada tilitykset käyntiin. Tämän vuoksi Sanasto on hoitanut tilitykset erillisellä palkanmaksujärjestelmällä, jonka toiminnoilla lainamäärien ilmoittaminen palkkalaskelmassa ei ole teknisesti mahdollista. Valmistelemme uuden, nimenomaisesti tekijänoikeuskorvausten maksuun tarkoitetun järjestelmän käyttöönottoa ja toivomme, että lainamäärien ilmoittaminen tekijöille on tulevaisuudessa mahdollista, joko tilityslaskelmassa tai suoraan asiakkuusjärjestelmässämme. Koska lainauskorvaus kytkeytyy nimenomaisesti tehtyihin lainoihin, ymmärrämme hyvin sen periaatteellisen merkityksen tekijöille.
Tilityslaskelmassa vuosilta 2010 ja 2011 maksetut lainauskorvaukset ovat lisätilityksiä, joita maksoimme nyt marraskuussa viimeistä kertaa. Tämän vuoksi myös sinä sait näiltä vuosilta lisämaksun, vaikka olit saanut kyseisiltä vuosilta tilityksiä jo aiemmin. Tekijöillä on oikeus saada lainauskorvauksensa kolmen vuoden ajalta takautuvasti, tämä perustuu lakiin. Tämän vuoksi emme voi tilittää yhden vuoden määrärahaa kerralla “tyhjiin".
Kirjoja lainataan Suomessa runsaasti, ja tuo saatekirjeessämme ollut luku 95 miljoonaa pitää sisällään sekä yleisistä kirjastoista tapahtuvan lainaamisen että opetus- ja tutkimuskirjojen lainat. On myös huomattava, että lainauskorvausta ei maksetaan ainoastaan kirjoista, vaan myös musiikintekijöiden lainauskorvaus maksetaan samasta määrärahasta. Musiikin lainat sisältyvät myös tuohon kokonaislukuun. Yleisistä kirjastoista, eli niistä kirjastoista, joiden kirjalainoista lainauskorvausta tällä hetkellä tilitetään, tehdään vuosittain noin 70 miljoonaa lainaa. Opetus- ja tutkimuskirjastot eivät vielä kuulu lainauskorvauksen piiriin ja näiden lainojen osuus on 17 miljoonaa.
Lainauskorvauksiin valtion budjetissa varattavasta kokonaismäärärahasta (8,2 miljoonaa) tulee tekstille, eli Sanaston jaettavaksi tulee hieman yli 80 %. Teosto jakaa musiikin osuuden, joka on hieman yli 7 % ja Kopiosto kuvan osuuden joka on n. 12,5%. Me puhumme viestinnässämme kuitenkin määrärahan kokonaistasosta, sillä siihen yritämme saada muutosta. Sanaston Kirja elää -kampanja tähtää sekä lainauskorvauksen saamiseen pohjoismaiselle tasolle että opetus- ja tutkimuskirjastojen ottamiseen lainauskorvauksen piiriin. Lisää kampanjastamme voi lukea osoitteessa www.kirjaelää.fi.
Huomasimme, että olet rekisteröitynyt Sanaston asiakkuusjärjestelmään, mutta et ole solminut asiakkuussopimustamme, jota suosittelemme lämpimästi. Asiakkaanamme saat jatkossa myös kaikki uutiskirjeemme. Ne sisältävät tärkeää informaatiota lainauskorvauksista ja ajankohtaisista asioista, kuten asiakkuusjärjestelmämme uudistamisesta. Asiakkuussopimuksen voit solmia kätevästi Sanaston asiakkuusjärjestelmässä osoitteessa lainauskorvaus.sanasto.fi.
Toivottavasti tämä selvensi asiaa. Mikäli sinulla on vielä lisäkysymyksiä, pyydän sinua olemaan yhteydessä. Olen mieluusti avuksi.
Ystävällisin terveisin
Anna Storm
--
Anna Storm
Viestintäpäällikkö
Kultakuumeessa sivuttiin kirjastokorvauksiakin: http://areena.yle.fi/1-3031074
VastaaPoistaNyt vasta ehdin kuuntelemaan. Tavallisesti Kultakuumeen kuuntelen suorana, mutta nyt meni aika Kaltio 70-vuotisseminaarissa.
VastaaPoistaVähän liian kiireellä on systeemiä rakennettu, ylhäältä annettuna. Siitä seuraa ongelmia, jotka pitää jossakin vaiheessa väistämättä käydä läpi.
Saako siitä tosiaan joku rahaa kun kirjoja lainataan kirjastosta? En ole tullut ajatelleeksikaan. Olen tehnyt kirjoja virkatyönä, joten niiden korvaukset menevät kai työnantajalleni eli ne kustantaneelle museolle.
VastaaPoistaYmmärtääkseni lainauskorvaus on nimenomaan kirjoittajille tarkoitettu. Työnantajalle kai kuuluu pysyvä käyttöoikeus. Eli kyllä sitä pitäisi saada, mutta suuria summia ei kannata odottaa varsinkin jos tehdyillä teoksilla on useita tekijöitä. Tai tiedä sitten miten suosittu ja lainattu vaikkapa Miekka Suomessa on ollut. Kannattaa käydä asiakkuusjärjestelmässä katsomassa noteeraako se kirjailijaksi. Fennican mukaan se kirjat ja tekijät tietää.
VastaaPoistaTuossa yllä minuakin houkutellaan asiakassopimuksen tekoon, mutta en ole katsonut sitä tarpeelliseksi. Vuosittaisia jäsenmaksuja on muutenkin kertynyt liikaa maksettavaksi ja ainakin muutamia vuosia sitten tiukin sopimus olisi estänyt jopa kierrättämästä kirjoihin kirjoitettua tämän oman blogin osaksi.