Ensimmäiset sarjakuvavärityskirjat

Moomin: Creative Colouring
Uskomattomat toimintasarjakuvat

Tactic, 2016

4,95 €

Olen jo jonkin aikaa odottanut ensimmäisten sarjakuvavärityskirjojen ilmestymistä. Suuria myyntilukuja saavuttaneita aikuisten värityskirjoja on julkaisseet useimmat kustantamot, ja onpa olemassa jopa Filosofinen värityskirja (Vastapaino 2015).

Käymissäni keskusteluissa sarjakuvavärityskirjoja on pidetty tarpeettomina. Useimmat sarjakuva-albumit ja -lehdet soveltuvat värittämiseen sellaisenaan. Viimeksi keskiviikkona antikvariaatissa käydessä sain todistaa mustavalkoisina julkaistuja lehtiä käytetyn ainakin 1970-luvulta lähtien värittämiseen. Luultavasti niin on tehty aikaisemminkin. Tosin värittäjinä tuolloin useimmiten ovat olleet alaikäiset ihmiset, vielä useammin alle kouluikäiset yksilöt.

Sarjakuvavärityskirjojen ilmestyminen tuntui kuitenkin väistämättömältä. Ensimmäiset kaupassa vastaan tulleet kirjat olivat paljon muitakin värityskirjoja julkaisevan Tacticin Uskomattomat toimintasarjakuvat ja Moomin: Creative Colouring. Jälkimmäisessä väritettävänä oli Tove Janssonin alkuperäispiirroksia ja edellisessä vähemmän kuuluisia supersankareita 1930- ja 1940-luvuilta. 

Näiden värityskirjojen ongelma on sama kuin Helena Sederholmin arvioimassa Filosofisessa värityskirjassa. Luvan antaminen kuvien värittämiseen ei anna mitään lisää näille kuville. Käsitetaiteellinen puuhastelu jää toteutumattomaksi lupaukseksi. Janssonin piirroksia on suurennettu niin paljon, että värittäminen vaatisi leveäteräisen paksun tussin, joka väri menisi paperin läpi. Toimintasankareiden värittäminen onnistuisi hailakoilla puuväreilläkin, mutta sarjakuvasivut on jo tussattu toimimaan mustavalkoisina.

On siis otettu sekalainen joukko kuvia, eikä niiden toimivuutta värittämisessä ole suuremmin arvioitu. Molempien yhteydessä "luovuus" on värittämisen mahdollisuuksien keksimistä.