maanantai 21. maaliskuuta 2016
Ihminen ja kosmos
Viikonlopun olin Kaltion mukana Kuhmossa Ihminen ja kosmos -tapahtumassa. Hyvin laajasti nimetty kulttuuritapahtuma piti sisällään keskustelua tieteen ja taiteen käsityksistä tuloksesta. Alustajina oli maamme johtavia tieteentekijöitä, taiteen tutkijoita ja ekonomisti Sixten Korkman. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996, ja sen järjestäjinä ovat Pro Kuhmo ja Suomen Akatemia. Alustusten tauotukseksi kuultiin kamarimusiikkia, josta vastasi pääasiassa nuorista muusikoista koostuva Borea-kvartetti.
Kuhmo-talon Pajakka-salissa oli tiivis tunnelma. Lauantain alustustuksissa kaikki istumapaikat olivat täynnä, käytävillä oli väkeä ja lisäistuimia tuotiin lavan reunallekin. Akatemiatutkijat ja professorit alustivat napakasti ja yleistajuisesti. Tiedetoimittaja Jari Mäkinen juonsi taidolla ja yleisö pääsi kysymään heränneitä kysymyksiä. Kovia tieteitä edustivat Kaisa Hartikainen, Ilpo Vattulainen ja Minna Huotilainen. Taiteen tutkimusta ja tekemistä toivat esille Eeva Anttila, Markku Valkonen ja Jari Perkiömäki.
Tiedemaailmassa tulosten saavuttamiseen ja niiden mittaamiseen on viime vuosikymmeninä totuttu. Tutkimusryhmien johtajina toimivat joutuvat tekemään paljon töitä rahoituksen eteen, joten mittareiden käytöstä on tullut rutiinia. Biofyysikko Vattulainen ei kyennyt nimeämään sellaista tulosta, jota ei voisi mitata. Taiteen puolella mittaaminen ei ole niin tuttua. Useammalla suulla puollettiin taiteen itseisarvoa. Jos taidetta alettaisi tehdä "hoitotaiteena", niin luultavasti siitä katoaisi esteettinen ydin ja sen mukana myös hoitovaikutukset.
Eniten väkeä veti paikalle talousvaikuttaja Sixten Korkman. Hän puhui ideoista ja instituutioista länsimaisen yhteiskunnan perustana. Valtio, lait ja vastuullisuus ovat mahdollistaneet mielekkään taloudellisen toiminnan ja onneksi Suomi sai 1700-luvulla Ruotsin osana nuo instituutiot. Pohjoismainen, kaikki mukaan ottava hyvinvointivaltio on ollut siunaus myös taloudelliselle toiminnalle.
Nykyaikaa Korkman moitti näköalattomuudesta. Laajempi keskustelukulttuuri Ruotsin tapaan olisi Suomelle hyödyksi, näin uusia ideoita tulisi paremmin. Yrityksissä tulisi luottaa paljon enemmän lattiatason osaamiseen, suomalaiset ovat koulutettuja ihmisiä.
Moni nykyajan ongelma johtuu Korkmanin mukaan siitä, että kansallisvaltiolla ei ole mahdollisuuksia niitä ratkaista. Tarvittaisiin toimivaltaisia kansainvälisiä instituutioita niitä ratkomaan.
Loppukeskustelussa sunnuntaiaamuna summattiin mitä oli kuultu ja opittu. Keskusteluja oli käyty hyvässä hengessä ja toisia ymmärtäen. Sellaisia keskusteluja olisi hyvä laajemminkin jatkaa.
* Alustuksia voi kuunnella jälkikäteen Youtubesta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti