Lauantaina liikenneministeri Anne Berner katsoi parhaaksi selittää omia kytköksiään veroparatiisifirmoihin. En tiedä liittyykö tämä avautuminen tänä iltana tulevaan MOT-ohjelmaan, jossa aiotaan paljastaa Panaman papereista löytyneitä suomalaisten yhteyksiä saarivaltioiden pöytälaatikkobulvaaneihin. Ajallinen yhteys viittaisi vahvasti tulevaan.
Bernerin veroparatiisifirmojen hallituksissa istumisesta on puhuttu jo aiemmin. Siksi viikonlopun huomio keskittyikin Bernerin puolustuksen loppukappaleisiin. Berner kirjoitti, että
Tarvitsemme paluuta pian 100-vuotiaan Suomen syntymisen aikaan, jolloin työn ja pääoman välillä oli liitto. Siitä syntyi Suomen teollistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan kasvu.Suomalaisen pääoman ja työvoiman välisenä liittona yleensä pidetään Tammikuun kihlausta. Talvisodan aikana tammikuussa 1940 työnantajat tunnustivat ammattiliitoilla olevan oikeuden tehdä työehtosopimuksia. Näin tasoitettiin tietä sodan jälkeiselle yhteiskuntarauhalle. Pääoma ja työ neuvottelisivat ja rakentaisivat yhteiskuntaa yhdessä.
Bernerin viittaus sadan vuoden takaiseen aikaan toi mieleen, että onko meillä nyt ensimmäinen ministeri, joka kuvittelee Suomen itsenäistyneen viime sotien ansiosta/seurauksena? Itsenäisyyspäivänähän perinteisesti puhutaan niin paljon 1940-luvun sodista, että koulussa historian tunnilla opetusta huonosti seurannut tosiaan voisi näin kuvitella.
Eilen Berner korjasi sanomisiaan facebookissa:
Moni suuri perheyhtiö syntyi Suomeen ennen Suomen itsenäisyysaikaa ja sotien välillä, pääoman ja työn liitto katkesi käytännössä Suomen siirtyessä valtiovetoiseen teollistumisen aikaan. Elän siis toivetta ajasta, jossa yrityksen henkilöstö on osa sen tasetta (varoja) eikä sen tuloslaskelmaa (kuluja).Kotimaisen Työn Liittona perustettu Suomalaisen Työn Liitto tosiaan perustettiin reilut sata vuotta sitten 1912. Liiton tarkoituksena oli kotimaassa valmistettujen tuotteiden menekin kasvattaminen. Esimerkki saatiin Englannista ja Ruotsista, jossa oli jo menestyksellä kampanjoitu kotimaisten tavaroiden ostamisen puolesta. Ensimmäisen kerran ajatus nousi esille Tampereella 1905 pidetyssä Suomen teollisuudenharjoittajien XI yleisessä kokouksessa.
Suomeen perustettiin 1912 Suomalaisen Työn Liitto luomaan pääoman ja työn välille yhteistä tahtoa ja kilpailukykyä. Sitä lujaa tahtoa tarvittaisiin edelleen, tästä tarvitaan rakentavaa keskustelua.
Suomen teollisuudenharjoittajien jo alkujaan markkinoinnin avuksi luomaa järjestöä ei oikein venytetyllä tahdollakaan voi pitää "pääoman ja työn välisenä liittona". Suomalaisen Työn Liitto edelleenkin nettisivuillaan mainostaa olevansa 2799 suomalaisen yrityksen yhteisö. Palkansaajajäseniä liitolla ei ole.
Suomi siirtyi 1940-luvun puolivälissä valtiovetoiseen teollistumiseen hyvästä syystä. Sotakorvaukset oli maksettava. Yleensä tuota teollistumista on pidetty siunauksena Suomen myöhemmälle taloudelliselle kehitykselle.
Ajatus työvoimasta osana yritysten varallisuutta on kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain vastainen. Orjuus on nykyisin laitonta kaikissa maailman maissa ja tuomittu useissa eri kansainvälisissä sopimuksissa vuodesta 1890 alkaen.
Mutta voihan sitä elää toiveessa. Ties miksi maailma tällä menolla muuttuu.
Hyvä kirjoitus, mutta löytyy tuolta liiton sivuilta jäsenlista, jossa on ainakin kaikki työntekijöiden keskusjärjestöt. http://suomalainentyo.fi/tietoa-meista/jasenyritykset/
VastaaPoistaJoo, mutta sivun otsikkona on "Jäsenyritykset" ja tarkennetaan "Yritysten määrä: 2799 kpl".
VastaaPoistaTämä kertoo millaisia jäseniä liitto haluaa kertoa itsellään olevan.
Bernerin pääoma ja työ-puheisiin on ottanut kantaa myös Sakari Heikkinen.
VastaaPoista