Panaman papereiden myötä Pohjoismaissa Islannin pääministerin lisäksi kohun keskiöön on joutunut finanssikonserni Nordea. Pian lakkautettava Suomen Nordea on pyrkinyt olemaan paljon julkisuudessa ja vaikuttamaan maan hallituksen toimiin. Kotimaisena käsikassarana julkisuuden kautta tehtävässä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on ollut pääekonomisti Aki Kangasharju. Hän on tullut tunnetuksi ahkerana tviittaajana. Usein hänen lyhyiden viestiensä ytimenä on ollut se, että Suomen hallitus ei leikkaa tarpeeksi ja tällä menolla Suomella menee iäisyys kilpailukyvyn parantamiseen. Kangasharju on myös kannattanut normien purkua ja nimittänyt kotimaataan "holhousvaltioksi".
Twitterissä Kangasharju on ollut tämän viikon hyvin hiljaa sunnuntai-iltana alkaneiden paljastusten jälkeen. Viestipalvelussa on ehditty jo ihmetellä missä pääekonomisti luuraa, sillä keskimäärin hän on laittanut 4,5 viestiä päivässä.
Tiistai-iltana Kangasharju kuitenkin ärähti kahden viestin verran. Hän on perheen kanssa lomalla, "pääekonomistillakin on oikeus lomaan" "ja mitä Panamapapers'iin tulee, pääekonomisti ei ole oikea taho sitä kommentoimaan ja on asiasta vain mediatietojen varassa."
Nordean ahdinko on vain syventynyt. Ensihätään finanssilaitos parahti ettei se ole vuoden 2009 jälkeen enää auttanut veroparatiisiyhtiöiden perustamisessa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n esiinkaivamat dokumentit todistavat kuitenkin toista. Toimitusjohtaja Casper von Koskull totesi, että Nordea "ei varmasti valehdellut".
Ehkä pääekonomistin tehtäviin ei kuulu selvitellä käytännön finanssien hoitamista. Ekonomisti eli taloustieteilijä selvittelee tilastollisten ja muiden mallien avulla talouteen liittyviä asioita, esimerkiksi talouspoliittisten päättäjien kriisitietoisuutta ja antaa politiikkasuosituksia. Näistähän Kangasharju on tullut tunnetuksi.
Vienti senku vähenee. Aprillipäivä on vasta huomenna.Suomalaisesta verotuksesta Kangasharju totesi joulukuussa, että "on koko maailman kireintä, jos ei lasketa mukaan Pohjois-Koreaa, tuota Dear Leaderin runnomaa totaalikommunistista diktatuuria". Väite on osoitettu vääräksi.
Julkista velkaa otettiin viime vuonna 9 miljardia.
Suomi tarvitsee veronalennuksen yritysten T&K-menoille.
Nordea todella pessimistisenä: Yhteiskuntasopimus torso, ulkomaankauppaluvut umpisurkeita.
Tämä kuva kertoo missä maanosassa hoitamattomat lainat pankkisektorissa haittaa talouden toipumista.
Suomen #teollisuustuotanto jää jälkeen.
Suomen startup-into ei näy tilastoissa.
Ikääntyminen ei lupaa hyvää talouskasvulle.
Uudistusten teko on muuttunut liian hitaaksi.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on todennut, että osakeyhtiöiden ainoa tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Miksi siis Nordeassa maksetaan palkkaa pahan ilman linnulle, joka ei edes osallistu yrityksen käytännön toimintaan? Eihän edes yliopistoissa nykyisin katsota hyvällä sellaisia työnkuvia, jotka eivät tuota uutta kansantalouteen, innovoi ja saa aikaiseksi start-uppeja.
Nordean kannalta synkkiä maalaileva ja Suomen valtion verotushimoa korostava pääekonomisti on mitä parhain offshore-palveluiden markkinamies. Kun kategorisesti tulkitaan verotuksen olevan verenjuontia, niin hiemankin enemmän varakkaita on helppo houkutella finanssipalveluiden käyttäjiksi. Lisäksi kun maalataan kotimaan talous toivottomaksi, niin useampi saadaan sijoittamaan kansainvälisiin rahastoihin.
Eli on pääekonomistikin palkkansa ansainnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti