Ihmiseen vaikuttaneet eläimet

Eric Chaline
50 eläintä jotka muuttivat maailmaa
suom. Veli-Pekka Ketola
Kustannusosakeyhtiö Moreeni 2014


Yksi ilmeisen suosittu tietokirjatyyppi on koota yksiin kansiin johonkin aihepiiriin kuuluvia lyhyitä esittelyjä, tarinoita ja anekdootteja. Yhdistävänä teemana voi olla jokin ihmisluonnon piirre tai elämän osa-alue. Listaaminen on oleellinen asia näissä kirjoissa. Tällaisia teoksia on 1900-luvun mittaan tehty paljon. Tekijät ovat usein taustaltaan journalisteja. Tähtitieteilijä ja fyysikko Michael H. Hartin Ihmiskunnan 100 suurinta (1978, suomeksi Artefakti 1979, toinen laitos Tammi 1994) lienee menestysteoksena vaikuttanut genren laajuuteen.

Lontoolainen, Cambridgessa historiaa opiskellut Eric Chaline on tehnyt kokonaisen kirjasarjan 50 asiasta, jotka muuttivat maailmaa. Tässä sarjassa on ilmestynyt muun muassa koneita ja mineraaleja käsittelevät teokset, ja tietenkin käsillä olevat eläimet. Chaline on kirjoittanut myös kirjasarjan historian tyhmimmistä päätöksistä/keksinnöistä/jne. Hänen tuorein teoksensa kuntosalien historiasta, Temple of Perfection: A History of the Gym, on saanut akateemisen kustantajan.

Ihmiseloon liittyvän listaamisen aiheet ovat useilla tekijöillä samoja. Muuttuvassa nykyajassa arvostukset muuttuvat nopeasti ja ne heijastuvat välittömästi historiakulttuuriin. Listauksia on siis korjattava nykylukijan tarpeita vastaaviksi.

Ihmiskuntaan eniten vaikuttaneet eläimet on myös listattu useampaan otteeseen. Chalinen malariasääsken valinta eniten vaikuttaneeksi eläimeksi ei (enää) ole yllättävä, koska se on tehty jo aiemmin. Malariasääski on taudinaiheuttaja, jonka pistokset johtavat vuodessa yli miljoonan ihmisen kuolemaan. Malarian lisäksi se levittää keltakuumetta, denguekuumetta ja chikungunyaa. Chaline kertoo, että sääsket, moskiitot tai hyttyset, joita on kaikkiaan noin 460 lajia, ovat viehtyneet ihmisiin ja erityisesti tietyltä tuoksuviin ihmisiin. Esimerkiksi jalkahiki kiehtoo kovasti itikoita.

Chaline painottaa hyönteisiä paljon: kuudesta eniten vaikuttaneesta eläimestä neljä on hyönteisiä (sääsken lisäksi hunajamehiläinen, purppurakotilo ja silkkiperhonen) ja kaksi nisäkkäitä (lahtivalas ja biisoni). Vasta näiden jälkeen sijalla seitsemän tulee ensimmäinen kotieläin, lehmä. Keskeiset kotieläimet ovat listalla varsin kattavasti mukana.

Monet eläimistä ovat auttaneet imperiumeja taloudellisesti (saaliskalat, kameli) tai sotilaallisesti (hevonen, norsu). Mukana on myös ihmisen maailmankuvaa muuttaneita eläimiä, kuten iguanadon, banaanikärpänen tai darwininpeippo. Dinosaurusten luurangot, noin viikon elävät kärpäset ja Galapagossaarilla monia eri muotoja saaneet peipot ovat avanneet maapallon ja evoluution saloja. Dodoa käsitellessään Chaline unohtaa yhden oleellisen tiedon. Ihminen aiheutti linnun sukupuuton 80 vuodessa 1600-luvun aikana, teon merkitys ymmärrettiin vasta paljon myöhemmin 1800-luvulla.  Dodo oli ikuisesti poissa. 1700-luvun mittaan moni museo hävitti kokoelmistaan huonoon kuntoon päässeet täytetyt dodot ajatellen, ettei Jumalan kaitselmus voisi sallia kokonaisen lajin sukupuuttoa.

Valkopäämerikotkalla on ollut Yhdysvalloissa valtava symbolinen merkitys, vaikka se melkein ihmisten vuoksi kuoli sukupuuttoon. Vuodesta 2007 laji ei enää ole ollut uhanalainen. Yhdysvaltain kotka, kuten monien muidenkin maiden vaakunaeläimet, on perua Rooman valtakunnasta. Kongressi valitsi valkopäämerkikotkan tunnukseksi 1782 roomalaisiin hyveisiin viitaten.

Viimeisenä listalla on ihminen. Meidän lajimme on saanut aikaan paljon pahaa, mutta paikallisten ekosysteemien kannalta Chaline on listannut kaksi vielä tuhoisampaa lajia: kaniinin ja aavikkokulkusirkan. Raamatullista tuhoa aiheuttavat sirkkaparvet saattavat Saharasta sopivalla tuulella kulkeutua Väli-Amerikkaan saakka. Australiassa valtavat kanilaumat uhkasivat tuhota alkuperäisen floran ja faunan kokonaan.

Kerrottuaa ihmisen tyhmyyksistä monien eri lajien kohdalla Chaline päätyy loppusanoissaan kuitenkin olemaan sitä mieltä, että ihmiskunnalla on realistisesti vain yksi vaihtoehto. Jatkaa samalla tiellä halliten luontoa kulttuurin ja teknologian avulla. Ihmislajille se ehkä voi vaikuttaa helpoimmalta tieltä, mutta ei koko maapallolle.