tiistai 10. tammikuuta 2017
Matkustajat
Passengers (Yhdysvallat 2016) on suurella budjetilla tehty tieteiselokuva, jossa ratkotaan muuttuneiden olosuhteiden tuomia moraalisia ongelmia. Elokuvassa avaruuden ihmeitä ja avaruusaluksen designia esitellään laajasti ja näkymissä silmä lepää.
Tulevaisuuden maa on tiuhaan asuttu. Homestead-yhtiö on löytänyt oivan markkinaraon tarjoamalla siirtolaisuutta avaruudessa. Asuttavat planeetat ovat kuitenkin harvassa. Homestead 2:lle matka puolella valonnopeudella vie 120 vuotta. Siirtolaiset ja miehistö on vaivutettu horrokseen matkan ajaksi.
Kolmenkymmenen vuoden matkan jälkeen yksi matkustajista herää meteoriittien aiheuttamien ongelmien vuoksi. Alimman tason lipun osamaksulla ostanut mekaanikko Jim (Chris Pratt) yrittää selvittää mitä on tapahtunut, mutta ei saa juuri mitään selville, koska horroksesta heräämisen ei pitäisi olla mahdollista ja hänellä ei ole pääsyä miehistön tiloihin. Ainoa puhekumppani aluksella on baarimikko-androidi. Yksin Jim ei pysty horrostamaan itseään uudelleen. Hän tulee kuolemaan matkalla uudelle kotiplaneetalle.
Aluksella on viisituhatta matkustajaa. Jim pohtii ankarasti voisiko hän herättää jonkun seurakseen? Vastaus on kuukausia ei. Miehistön herättämisessä hänellä ei olisi moraalisia ongelmia, mutta miehistön tiloihin ei kerta kaikkiaan pääse.
Jim ihastuu kirjailija Aurora Laneen (Jennifer Lawrence). Hän lukee hänen kirjansa ja katsoo haastattelut moneen kertaan. Vuoden yksinolon jälkeen Jim herättää hänet.
Vasta elokuvan näkemisen jälkeen luin kritiikistä, jota filmi on saanut Yhdysvalloissa. Sitä on moitittu muun muassa naisen objektivisoinnista ja deittiraiskausten hyväksyttäväksi tekemisestä. Elokuvaa katsoessa tuollaiset teemat eivät tulleet mieleen.
Kritiikin voisi nähdä elokuvan aloittaman keskustelun jatkona. Tosin sen sävyt ovat olleet tuomitsevia ja tyrmääviä, eivätkä syventäviä tai pohdiskelevia.
Tieteiselokuvat ovat heijastuksia tekohetkensä maailmasta. Päällimmäisenä elokuvassa on yhtiövallan kasvun kritiikki. 1960-luvun Star Trekissä mekaanikko Jim olisi esteettä päässyt diagnosoimaan ja korjaamaan avaruusaluksen viat. 2010-luvun elokuvassa liikesalaisuudet ja kulkurajoitukset eivät anna siihen mahdollisuutta. Luottamus ihmisyyteen on kaventunut.
Toni Jerrman kirjoittaa elokuvasta Tähtivaeltajassa.
VastaaPoista