Kun 1980-luvulla ensimmäisen kerran tutustuin Pertti Rajalan teoksiin, niin ihmetys oli suuri. Onneksi takakansitekstit kertoivat mistä oli kyse. Rajala oli mukauttanut Suomen ja maailmanhistorian tapahtumat yksinkertaiselle selkokielelle.
Selkokirjallisuus oli pitkään pääosin tietokirjallisuutta. 2010-luvulla selkomukautetun kaunokirjallisuuden määrä on ollut kasvussa, Selkokeskuksen listoilla on saatavilla jo 25 kirjaa. Kustantajiakin on useampia.
Bram Stokerin Draculan (Opike 2017) selkomukautus vaikuttaisi olevan uusi aluevaltaus suomalaisessa selkokirjallisuudessa. Se on käännetty selkokirja. Se on myös ensimmäinen selkokielinen kauhuteos: "Hyytävää kauhua nyt ensimmäistä kertaa selkosuomeksi!", hehkutetaan Selkokeskuksen sivuilla.
Draculan selkomukautuksen on tehnyt ruotsalainen kirjailija Johan Werkmäster (s. 1955). Suomeksi kirjan on kääntänyt Ari Sainio. Werkmäster on laajemminkin selkomukauttanut kirjallisuutta.
Kaunokirjojen selkomukautuksessa painotetaan tekstin elävyyttä. Vaikka asia kerrotaan yksinkertaisella kielellä se ei tarkoita latistamista. Joissakin kohdin selkokielinen kauhu tuntuu vetävämmältä kuin normaalissa tekstissä.
Miehet hyvästelivät.
Jonathan kiirehti kohti kotia.
Hän halusi kotiin Minan luo
niin pian kuin mahdollista.
Jonathan ei aavistanut, että siellä
häntä odottaisi kauhea yllätys.
Selkodraculaa on käsitellyt myös Tuijata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti