Kansallisperhonen

Eilen alkoi äänestys, jossa valitaan Suomelle kansallisperhonen. Suomen Luonnon netissä järjestämä äänestys on osa satavuotisen Suomen juhlallisuuksia. Aikaa äänestää on kesäkuun puoliväliin saakka. Hankkeen aloittajana on ollut Vuokon luonnonsuojelusäätiö. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio suojelee valintaa.

Asian eli perhosia tunteva raati on valinnut kaksikymmentä lajia, joista halukkaat voivat äänestää. Kriteerinä on ollut, että valittava perhonen asuisi vakituisesti Suomessa ja olisi mahdollisimman monien tuntema. Valittavana on auroraperhonen, haapaperhonen, horsmakiitäjä, isomittari, kangasperhonen, karhusiilikäs, keisarinviitta, kirjoverkkoperhonen, loistokultasiipi, matarakiitäjä, metsänokiperhonen, nastakehrääjä, neitoperhonen, nokkosperhonen, paatsamasinisiipi, ritariperhonen, siniritariyökkönen, sitruunaperhonen, suokeltaperhonen ja suruvaippa. Päiväperhosten lisäksi ehdokkaina on siis kiitäjiä, kehrääjiä ja yökkösiä.

Muutamia ilmeisiä lajeja vaikuttaisi puuttuvan joukosta. Raati puolustautuu jo ennakkolta: Amiraali on vaeltaja, jolla ei ole vakituista kantaa Suomessa. Isoapollon levinneisyysalue on pieni. Kaaliperhonen on nimenä monelle tuttu, mutta oikeaa sellaista on harva nähnyt. Luonnossa nähtävät valkoiset perhoset ovat useimmiten lanttu-, virna- tai naurisperhosia.

Suomelle on aikaisemmin valittu äänestysten perusteella kansallislintu (laulujoutsen), kansalliseläin (karhu), kansalliskukka (kielo), kansalliskala (ahven), kansallispuu (rauduskoivu) ja kansallishyönteinen (seitsenpistepirkko).



* Kansallisperhonen.fi