Tänään 1974 Josip Broz Tito valittiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi. Suurta muutosta maassa ei tapahtunut, sillä Tito oli ollut presidentti jo vuodesta 1953 lähtien. Elinikäisiksi presidenttien joukossa Tito kuitenkin kuuluu vähemmistöön, joka oikeasti jatkoi presidenttinä luonnolliseen kuolemaansa saakka.
Titon valintaan presidentiksi poikkeuslailla saattoi antoi virikkeen edellisenä vuonna Suomessa säädetty laki, jolla Urho Kekkosen meneillään olevaa presidenttikautta jatkettiin vuoteen 1978 saakka. Jugoslaviassa tosin päädyttiin vielä pidemmälle vietyyn ratkaisuun.
Wikipedia luetteloi 21 elinikäiseksi presidentiksi valittua valtionpäämiestä 1800-luvun alusta 2000-luvulle. Luettelon perusteella elinikäinen presidenttiys on ollut suosituinta Haitissa, jossa virkakausi on määritelty näin viisi kertaa. Tosin vain kahden kohdalla virkakausi päättyi niin kuin virkanimitystä tehtäessä oli ajateltu.
Luonnolliseen kuolemaan on päättynyt vain seitsemän elinikäisen presidentin virkaura. Useimmat on syrjäytetty ja tilalle on tullut pääsääntöisesti määräaikainen johtaja. Näin on esimerkiksi käynyt Indonesian Sukarnolle, Ghanan Nkrumahille ja Keski-Afrikan Bokassalle. Idi Aminkaan ei istunut kauttaan loppuun Ugandassa. Sen sijaan Nigerian Sani Abacha istui kautensa loppuun.
Viimeisin elinikäinen presidentti on ollut Turkmenistanin Saparmurat Nijazov (k. 2006). Vuonna 2002 elinikäiseksi presidentiksi nimitetyn Nijazovin sanat elävät edelleen voimallisina. Hänen kirjoittamansa Ruhnama on lähetetty muun muassa avaruuteen.
Titon presidenttikausi päättyi 4. toukokuuta 1980. Vuonna 1892 syntynyt Tito eli vuoden Kekkosta vanhemmaksi, 87-vuotiaaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti