keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Digitalisaation kirous


Olette varmaan useammankin kerran turhautuneet pankissa, puhelinlaitoksella tai jossakin muussa yrityksessä koettaessanne saada asiakaspalvelijaa ymmärtämään mitä haluatte. Kun on varannut ajan ja päässyt samaan pöytään "asiantuntijan" kanssa, niin asioiden olettaisi sujuvan hienosti ja moitteettomasti. Harvoin näin kuitenkaan käy.

Ensimmäinen ala, jonka digitalisaatio muutti täydellisesti oli kirjapainot. Suomessa muutos alkoi 1970-luvulla. 1990-luvulla kirjatyöntekijät alkoivat olla jo tuskastuneita kyselyihin miten muutos työssä tapahtui. Kirjapainoalalla työnantajat ja palkanansaitsijat toimivat hyvässä keskinäisessä ymmärryksessä. Osapuolien välille ei syntynyt juopaa muutoksista, ja keskinäinen luottamus oli suuri. Uusia työtehtäviä opeteltiin hyvässä hengessä, eikä pelkoa irtisanomisista tai palkanalennuksista ollut.

Muutosta on hyvin kuvannut Simo Laaksovirta Suomen Kirjatyöntekijöiden Liiton historian neljännessä osassa.

Uusien tapojen opettelussa oli keskeistä ymmärrys lopputuloksesta. Vaikka työvaiheet muuttuivat, niin lopputuotteessa ei suuria muutoksia tapahtunut. Sanomalehti oli edelleen sanomalehti ja kirja kirja. Ymmärrys tuotteen kauneusarvoista oli tärkeää.

1990-luvulta lähtien digitalisaatiot eivät ole enää sujuneet samojen periaatteiden mukaisesti. Oman alan substanssiosaaminen ei ollut uusille työntekijöille enää tarpeen. Riitti, että osasi toimia tietokoneohjelman ohjeistuksen mukaan. Jos asiakkaan haluja ei ole otettu huomioon ohjelmoinnissa, niin "asiantuntija" on kädetön. Pienikin poikkeama normaaleista palveluista edellyttää soittoa korkea-arvoisemmalle työntekijälle.

Nyt pitäisi osata tyytyä normaaleihin bulkkipalveluihin. Muu on jo erikoispalvelua, erityishinnoin.

Osmo Soininvaara ja kumppanit ovat usein puhuneet siitä, että Suomeen pitäsi luoda enemmän matalapalkkatyötä vähemmän lahjakkaiden tarpeiksi. Tosiasiassa nämä vähemmän lahjakkaille tarkoitetut työt ovat digitalisaation myötä siirtyneet keskiluokan tehtäviksi. Työnantajat ovat pyrkineet luomaan uusia ammattinimikkeitä ja siirtämään ihmisiä sellaisten työehtosopimusten piiriin, joilla ei ole "historian painolastia", siis edunvalvottuja palkkatasoja.

Ehkä muutoksen suunta vielä kääntyy. Pakkohan sen on.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti