Laatua rakentamiseen

Ai Saukonpaaden Hitas-taloissakin ollut kosteusvaurioita. Erään rakennusfirman prosesseissa pahasti vikaa - ja valvooko kukaan viranomainen kosteudenhallintaa työmailla? https://t.co/ZkuGwNi6tn

— Jussi Kivimäki (@tumpeG) 22. marraskuuta 2017

Helsingissä on jälleen ilmennyt kosteusongelmia. Twitterissä kyseltiin, kenelle viranomaiselle asian valvonta olisi kuulunut. Oulun rakennusvalvonnan tiedotusta vuosia seuranneena voin sanoa, ettei muutaman kympin peitteissä säästäminen miljoonataloja rakentaessa ei kannata. Eikä miltään viranomaiselta voi edellyttää, että he jokaisen työpäivän päätteeksi kävisivät katsomassa ovatko keskeneräiset rakenteet käyty suojaamassa.

Akateemisesta maailmasta on jo vuosia todettu, että rakennusyhtiöitä ei kiinnosta laatu. Professorit ovat esittäneet ratkaisuksi rakennusmääräysten väljentämistä, RT-kortistossa annettujen sääntöjen määrää on ehdotettu pudotettavaksi kolmasosaan tai vähintään puoleen nykyisestä.

Meidän taloyhtiössä putkiremontin yhteydessä uusittiin kylpyhuoneet. Vanhan talon pienissä tiloissa ei ollut suihkuseiniä, joten nykymääräysten mukaan sellaiset sinne oli asennettava. Nyt siellä ei ole kunnolla tilaa suihkussa käymiselle eikä pesukoneelle. Remontti-informaatiotilaisuudessa rakennusyhtiön edustaja tyytyi toteamaan, että ”jos te otatte sen pois remontin valmistumisen jälkeen, niin se ei enää kuulu meille”. Jos suihkuseinän ottaisi pois, kylpyhuoneen seinään jäisi reiät, joiden kautta kosteus luultavimmin pääsisi suojauksen läpi seinärakenteisiin.

Lähes jokaisella asujalla on vastaavia kokemuksia rakennusyhyiöiden kanssa toimimisesta. Ratkaisut tehdään sääntöjä noudattaen eikä ajatella asukasta tai sitä mitä sääntöjen seuraamisesta aiheutuu. Sääntöjen väljentäminen antaisi rakentajille enemmän tilaa ajatella ratkaisujen seurauksia ja toimivuutta.

Vuosi tai pari sitten eräässä gallupissa tiedusteltiin miten yhdistän rakentamisen laadun ja eri rakennusyhtiöt. Vastasin rehellisesti, suurimpien yhtiöiden osalta en pystynyt tekemään mitään eroa niiden välillä. Gallupin tuloksia en ole julkisuudessa nähnyt, mutta tuskin moni muukaan pystyisi asettamaan yhtiöitä paremmuusjärjestykseen. Laatua ei paranneta kyselemällä yleisön mielipiteitä, vaan parantamalla toimintatapoja.

Rakennuksella ja sen osilla on tietyt tarkoituksensa. Rakentaessa kannattaisi pitää ohjenuorana toimivuutta, eikä määräysten mukaisuutta. Toki määräykset on tehty sillä ajatuksella, että niitä noudattamalla päästäisiin hyvään lopputulokseen. Mutta käytännössä aina tarvitaan soveltamista, ei sokeaa noudattamista.

Suomi ei kuitenkaan kulje tähän suuntaan. Valtiolta on tullut lisää ohjeita ja määräyksiä...