Lilli

Helsinkiin tulossa oleva Barbie-näyttely sai minut Youtubesta katselemaan millaisia aikaisemmat näyttelyt ympäri Eurooppaa ovat olleet. Roomassa pääosassa oli muoti, Pariisissa oli tehty asiallisen oloinen kulttuurihistoriallinen näyttely taustoituksineen. Pariisin näyttelyn esittelyvideosta kävi ilmi, että nukella oli saksalainen esikuva, Lilli.

Lilli oli pilapiirtäjä Reinhard Beuthienin Bildiä varten luoma hahmo, jonka tehtävänä oli täyttää palstojen tyhjät päät. Palstan levyisissä, korkeissa pilakuvissa itsenäinen sihteeri ei arastellut esitellä kehoaan. Lilli antoi vanhemmille herrasmiehille mahdollisuuden antaa lahjoja ja ylläpitoa, nuoremmille katsetta kavahtamattoman vartalon.

Bildissä Lilli aloitti vuonna 1952. Se sai suosiota ja jo 1955 silloisiin saksalaisiin kaalimatokauppoihin tuli myyntiin kolmiulotteisia pin up -kuvia, Bild Lilli -nukkeja. Vaikka pilakuvien julkaiseminen loppui 1961, niin nuket pysyivät tuotannossa. Kaikkiaan niitä tehtiin 130 000 kappaletta. Bild Lillit ovat säilyneet tavanomaisia nukkeja paremmin ja nykyisin hyväkuntoisen sellaisen saa reilulla tonnilla.

Mattelin toisen perustajan vaimo Ruth Handler oli tyttärineen matkalla Euroopassa 1956. Sveitsissä he tutustuivat räikeästi meikattuihin Lilli-nukkeihin ja paluumatkalle kotiin lähti kaksi kappaletta uudenlaisia nukkeja.

Mattel toi Amerikan markkinoille Barbien vuonna 1959. Barbie oli hillitymmin meikattu ja hieman pienempi kuin Lilli, mutta yhtäläisyydet sisärakenteita myöten olivat suuret. Lillejä valmistanut Greiner & Hausser Gmbh haastoi Mattelin oikeuteen 1961, pääsyy tähän oli yhtiön patentin loukkaaminen. Parin vuoden sovittelun jälkeen kaikki oikeudet sisärakenteiden patentteihin ja Lilliin siirtyivät Mattelille 1964. Uusi omistaja teki parhaansa hävittääkseen mielikuvatkin Lillistä. Silti Barbien kasvot muuttuivat oleellisesti Lillistä vasta vuonna 1971.

Vaikka Lilli-nukke oli alkujaan ajateltu figuuriksi (nuorille) miehille, niin Euroopassakin varsinkin Saksan ulkopuolella siitä kiinnostuivat enemmän nuoret tytöt. Valmistaja ei varmaan ollut kovin tarkka siitä kenelle Lillit päätyivät, pääasia lienee ollut, että nuket menivät kaupaksi.

Ehkä jokunen Lilli on päätynyt Suomeenkin. Beuthienin pilapiirroksia lienee julkaistu suomalaisissa lehdissä, ainakin niitä on päätynyt kotimaisiin huumori- ja vitsijulkaisuihin.

Tällaisten seikkojen vuoksi museoiden tai muiden muistiorganisaatioiden ei pitäisi antaa päätäntävaltaa näyttelyiden sisällöistä ulkopuolelleen. Omistajilla saattaa olla huomattavia haluja peitellä jotakin seikkoja menneisyydestä. Kansallismuseon kannattaisi ottaa oppia Pariisin Musée des Arts Décoratifsista.

Mattelilla ja Barbiella ei pitäisi olla mitään häpeämistä taustassaan. Hempukka Lilli saikin toisenlaisen ostajakunnan kuin alunpitäen suunniteltiin. Patenttiloukkaukset on kuitattu ajat sitten rahalla. Jos myytävä tuote ei kiehtoisi tyttöjä tavalla tai toisella, niin sen valmistaminen olisi lopetettu ajat sitten. Oma keskustelun aiheensa on suuryrityksen vastuu tuotteensa luomista mielikuvista.



* Bild-Lilli