perjantai 22. joulukuuta 2017

Suomen sata vuotta kuvina



Timo J. Tuikka – Heikki Paakkanen
Suomi sata vuotta ja risat
Zum Teufel 2017


Heikki Paakkanen on esitellyt käsityksiään itsenäisen Suomen vaiheista useammissa sarjakuva-albumeissa 1980-luvun lopulta alkaen. Nyt hän koonnut käsityksensä kuvakirjaksi Suomi sata vuotta ja risat, joka on saanut kultapainatuksen jokaiselle sivulle. Suomen itsenäisyyden aika tiivistyy noin sataan tilannekuvaan, joissa kansakunnan kaapinpäällys epätavanomaisessa valossa.

Paakkasen kuva suomalaisten vaiheista ei kaikin osin ole mairitteleva. Piinallisesti Paakkanen nostaa niitä matonkulmia, joiden alle on lakaistu unohduksiin toivottuja asioita. Koko itsenäistyminen oli melkoinen sekametelisoppa. Eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi neljä kertaa, ja vasta tuota viimeistä kertaa on alettu juhlia itsenäisyyspäivänä.

Kirjan tekstit on kirjoittanut historian tohtori Timo J. Tuikka. Vaikka teksti on Tuikan, Paakkasen ääni kuuluu vahvana kaikessa kirjoitetussa. Paakkanen on historiansa lukenut, ja sarjakuva-albumeista uskomattomista käänteistä huolimatta ei varsinaisia faktavirheitä ole. Tämän takeeksi Paakkanen on pyytänyt albumeihinsa historia-auktoriteetteja Lauri Haatajaa ja Markku Jokisipilää kommentoimaan esitettyjä tietoja.

Muoniossa syntynyt Tuikka käsitteli väitöskirjassaan Kekkosen konstit pitkäaikaisen presidentin historiakäsityksiä. Pari vuotta sitten häneltä ilmestyi Vuosisadan sankarit ja pelurit (Otava 2015), josta Paakkanen lienee löytänyt hengenheimolaisen. Suomi sata vuotta ja risat alkoi rakentua yhteistyönä tammikuussa 2016.

Virallisen Suomi 100 -tunnuksen saanut kuvakirja yhdistelee faktoja ennakkoluulottomasti. Akateemisen Karjala-Seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Elmo E. Kailan päähän osui Haviland DH60X:n potkuri toukokuussa 1929 Aulangolla. Tuikka ja Paakkanen jatkavat: ”Menetettyään palan vasemmasta aivolohkostaan Kaila työsti vaivatta väitöskirjansa Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvulla (1931) loppuun.”

Edelleen muistetuista ihmisistä Carl Gustaf Mannerheim taitaa saada eniten mainintoja kirjan kuluessa. Hänet yhdistetään muun muassa Wiipurin Erikoiskorsettiliikkeeseen ja menneisyydenhallintaan. Osa itselle merkityksellisten aiheiden käsittelystä tuntuu ilkeilyltä, mutta sama laidallinen kuuluu kulttuuri-ihmisille kuin poliitikoille ja tiedeviranhaltijoille. Eikä tekijät säästele itseäänkään. Somerolaisen Rauli ”Badding” Somerjoen ”ihmispalvonnan huppuna voidaan pitää innokkaiden paikallistaiteilijoiden suunnittelemaa muistomerkkiä: Badding-pysäkkiä.” Muistomerkki on Seppo Mannisen ja Paakkasen suunnittelema.

Suomi sata vuotta ja risat on parhaimmillaan sopivina annoksina nautittuna. Tyylikkäiden kuvien äärelle kannattaa pysähtyä pidemmäksi aikaa, sillä niistä löytyvät kaikki tekstissä mainitut elementit ja hieman enemmänkin.


Julkaistu Kaltiossa 5/2017


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti