tag:blogger.com,1999:blog-5141186531885861591.post5654159808946923185..comments2024-03-23T09:35:15.743+02:00Comments on Pois työpöydältä: Kirjaltajat ja muutReijo Valtahttp://www.blogger.com/profile/00147047564415805191noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-5141186531885861591.post-50787600926454212132012-08-18T16:56:08.389+03:002012-08-18T16:56:08.389+03:00Monet tapaamistani ja jututtamistani vanhemmista l...Monet tapaamistani ja jututtamistani vanhemmista latojista olivat hyvän suomen ystäviä. Jotkut muistelivat miten kesätoimittajat ja vasta alalle tulleet välttelivät tuomasta itse juttujaan ladottaviksi.<br /><br />Kirjatyöntekijöillä oli vahva asema työpaikoilla ja koko ammattiyhdistysliikkeessa ainakin tuonne 1980-luvulle saakka. Nykyisin kirjatyöntekijät ovat yhdistyneet kemian liittolaisten kanssa Teollisuusalojen liitto Teamiksi. Samaan liittoon oli metallismiesten ja muidenkin liittyä, mutta ainakin toistaiseksi suurfuusio on jäänyt toteutumatta.<br /><br />Kaikenlaisista sopimuskäytännöistä juontuvista erikoisuuksista mieleeni on jäänyt parhaiten uusien työntekijöiden valintaoikeus. 1950-ja 1960-lukujen taitteessa ammattiosastot saivat oikeuden valita työpaikkojensa uudet työntekijät. Tosin ammattiosastot eivät saaneet käyttää tätä valtaa kuin muutaman vuoden, työnantaja isolla rahalla neuvotteli oikeuden takaisin itselleen.<br /><br />Ovat kaikki erikoiset lisät tainneet kadota, kun työehtosopimus neuvoteltiin laajasti uusiksi työn vaativuuden mukaisesti määrittyviksi palkoiksi. Hoitoonohjauspykälät ovat kuitenkin säilyneet, eli viinan vuoksi ihmisiä ei saa suoraan irtisanoa vaan on tarjottava mahdollisuutta hoitoon ensin.<br /><br />Mutta noin yleensä ottaen ovat tainneet latomot hyvin vähiin kadota, tai ainakin muuttaneet totaalisesti muotoaan.<br />Reijo Valtahttps://www.blogger.com/profile/00147047564415805191noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5141186531885861591.post-90755665660295561272012-08-18T01:32:22.207+03:002012-08-18T01:32:22.207+03:00Siitä lienee yli kaksikymmentä vuotta, kun viimeks...Siitä lienee yli kaksikymmentä vuotta, kun viimeksi vierailin latomossa, tarkoittaa Uuden Suomen, Iltalehden ja Kauppalehden kirjapainoa Vantaan Kaivokselassa.<br /><br />Latojat olivat arvonsa tuntevaa porukkaa, mikä näkyi mm. tavassa pompotella vähän kokemattomampia toimittajan planttuja.<br /><br />Syykin tuli ilmi. He kokosivat joukkonsa toimittajakuntaa aiemmin, eivätkä peitelleet näyttää asemaansa. <br /><br />Varhain tapahtuneen järjestäytymisen myötä hankitut edut tulivat esiin myös parissa kiintoisassa yksityiskohdassa. <br /><br />Ilta- tai yövuoron tekijöillä oli esimerkiksi oikeus ylimääräiseen "eväspakettiin", jonka työnantaja tavalla tai toisella järjesti latomon porukalle myös tuolloin, 80-luvun lopussa. Perusteena luultavasti se, että siihen kellonaikaan keittiö oli kiinni eikä ruokaa saanut muualtakaan. Välipalalla oli myös joku tietty nimityksensä, mutta olen sen unohtanut.<br /><br />Toinen erikoisuus liittyi työn "likaisuuteen". Toisin sanoen sopimuksen mukaan työnantaja oli velvoitettu järjestämään mahdollisuus saunaan tai muuhun peseytymiseen. Pykälä lienee perua niiltä ajoilta, kun kylppäreitä ei kotona ollut. Mutta saavutetusta edusta ei ollut syytä luopua, joten tämä "saunalisä" näkyi rahallisena korvauksena itse kunkin palkkakuitissa vielä sata vuotta myöhemminkin.<br /><br />Sitä en tiedä, ovatko edut edelleen voimassa, tai jos ovat, millä tavoin ne on ilmaistu.Karri Kokkohttps://www.blogger.com/profile/11485642707008456895noreply@blogger.com