1970-luvulla erilaiset ajankohtaispokkarit olivat suosittuja. Kaikilla suurilla kustantajilla oli omat sarjansa, joissa julkaistiin erilaisia ajankohtaiskatsauksia. Sittemmin nuo sarjat ovat jääneet unhoon, muutamat pienemmät kustantajat ovat koettaneet elvyttää tuota perinnettä, mutta Hanki ja jää -kustantamoa/sarjaa lukuunottamatta ne ovat jääneet yrityksiksi.
Joskus 1980/90-lukujen taitteessa joltisenkin hajanaisesti keräilin noita 1970-luvun ajankohtaispokkareita, pääasiassa vasemmistolaisia. Niitä sai halvalla paljon, markan tai 50 penniä kappale antikvariaattien ja divareiden alennuskoreista. 1990-luvun puolivälissä keräily sai jäädä: noista pokkareista tuli retrokamaa, jota ei enää oikein vitosellakaan tahtonut saada. Eikä taatusti alennuslaarista.
Kirjayhtymällä oli 1960/70-lukujen taitteessa Omega -sarja. Vuonna 1971 siinä julkaistiin Demarin pakinoitsija Simo "Simppa" Juntusen pamfletti ...ja katto korkealla. Kirjaseen sisältyy aivan erinomainen ajankuvaus "Joensuun teatterikriisi tuoreelta tulkittuna" kevättalvelta 1971. Joidenkin kommunistien tarkoituksenahan oli, että Joensuun teatteri toimisi vallankumouksen alkusoluna.
Toinen samanaikainen oli alkusolu Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnassa, tosin se tyrehtyi alkuunsa. Ylioppilaskunta päätti, etteivät sen jäsenet allekirjoita luennoilla kulkevia vetoomuksia tai adresseja. Jos jotakin ylioppilaskunnan nimissä aiotaan, sellaisesta päätettäisi ylioppilaskunnan kokouksissa yhteisesti.
Joensuu ja Lappeenranta olivat molemmat pakkoliitoskaupunkeja. Valtioneuvosto oli 1960-luvun lopulla yhdistänyt kaupunkeihin naapurikuntia, vaikka molemmin puolin kuntalaiset olivat liitoksia vastustaneet. Kaupungeissa oli siis oletetusti paljon epätyytyväisyyttä ja oikein ohjattuna vallankumouksen aloittavaa voimaa.
Kuten tiedämme, ei Joensuustakaan vallankumous alkanut.
Juntusen kirja nousi mieleeni sosialidemokraattisen puolueen vaalitappion selvittelystä. Vuonna 1970 oli myös kärsitty vaalitappio. Juntunen nostaa vaalitappion syyksi 'piiruista' puhumisen. Vuonna 1966 oli saatu komea voitto, joka sitten pilattiin muuttamalla puolueen suuntaa "pari piirua vasemmalle".
Silloin ei, eikä nytkään, piiruista puhuminen puolueelle menestystä tuonut.
***
On toinenkin syy, miksi näistä ajankohtaispokkareista halusin kertoa. Kohta puoleen tulee täältäkin sellainen, Ville Rannan Muhammed, pelko ja sananvapaus -sarjakuvasta noussutta kohua käsittelevä pikku opus (sarjakuvaformaattimitassa: 48 sivua). Tosin en pääse aivan samanlaiseen ajankohtaisuuteen kuin Simppa Joensuun teatterikriisin suhteen, onhan tapahtuman alusta jo kulunut puolitoista vuotta, mutta ajankohtaisena länsimainen Muhammedin kuvaaminen on pysynyt.
Kuva (c) Disney