Maanantaina eduskunnassa ja televisiossa puhuttiin paljon mihin järjestykseen kansalaisten perustuslaissa taatut oikeudet järjestyvät. Oikeus elämään on tietenkin ensimmäinen, ja muut ovat sille alisteisia, niin lakkoilu kuin orjuuttaminenkin.
Hallituksen esityksen (HE 153/2007) mukaan potilasturvatyöhön voitaisi pakottaa kuka tahansa terveydenhuollon ammattihenkilö. Mutta "määräystä ei voida antaa, jos se vaikeuttaisi huomattavasti määrättäväksi aiotun henkilön perheen tai omaisten hyvinvointia, hänen työnantajansa toimintaa tai jos määräyksestä aiheutuisi muusta syystä erityisen suurta haittaa määrättäväksi aiotulle henkilölle" (3 §).
Siis ei voida määrätä jos se vaikeuttaisi ... hänen työnantajansa toimintaa. Yksityisvastaanotoilta, -klinikoilta ja -sairaaloista ei siis voisi määrätä elämää suojaavaan potilasturvatyöhön, jos työnantaja katsoo sen loukkaavan elinkeinovapauttaan?
Eduskunnan valiokunnissa asiantuntijat kiinnittivät huomiota siihen, ketä pakkotyöhön voitaisi määrätä. Lehdissä ei ole tarkemmin ruodittu, mutta eduskunnan asiakirjat ovat laitoksen erinomaisen asiakirjahallinnon ansiosta luettavissa sen nettisivuilta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 17/2007 kertoo hallituksen esitykseen tehtävästä muutoksesta pakkotyöhön määrättävien osalta näin: "Määräys voidaan lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentin perusteella antaa myös henkilölle, joka on työ- ja virkasuhteessa muuhun työnantajaan. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan työtaistelun ulkopuolisia henkilöitä tulee määrätä potilasturvatyöhön vain viimesijaisena keinona ja ainoastaan erityisen painavasta syystä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tämän viimesijaisen keinon käyttäminen edellyttää, että työnantaja on toteuttanut 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet sekä esittänyt potilasturvatyötä koskevien määräysten antamista työtaistelutoimenpiteenä irtisanoutuneille henkilöille.
Ehdotetun 3 §:n 3 momentin mukaan määräystä ei voida antaa, jos se vaikeuttaisi huomattavasti määrättäväksi aiotun henkilön perheen tai omaisten hyvinvointia, hänen työnantajansa toimintaa tai jos määräyksestä aiheutuisi muusta syystä erityisen suurta haittaa määrättäväksi aiotulle henkilölle. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemyksen mukaan erityisen pidättyvästi tulee määräyksen antamiseen suhtautua, jos asianomainen henkilö on äitiys- tai vanhempainvapaalla taikka jos hän muuten vastustaa määräyksen antamista siitä hänelle itselleen tai perheelleen aiheutuvan merkittävän haitan takia tai jos hänen työnantajansa katsoo määräyksestä aiheutuvan huomattavaa haittaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen."
Olenkohan ymmärtänyt nämä lain valmistelutekstit oikein? Olemassaolon oikeutuksen ohi meneekin oikeus yrittämiseen? Yksittäinen yrittäjä on valtion viranomaista oikeutetumpi arvioimaan turvataanko maksava asiakas vaiko kuntayhtymän sairaalassa oleva potilas?
Toivottavasti olen ymmärtänyt väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti