tiistai 20. marraskuuta 2007

Toimintaympäristöt


Jatkan eilistä pohdintaa aleksiskivistä. Hergén isänisän epäselvä henkilöllisyys sai siis 5-6-vuotiaan Georgesin fantasioimaan tarinankertojankyvyn kannalta otolliseen ikään. Mitä siitä voidaan selvästi nähdä hänen tuotannossaan? Ainakin tarinoiden kehykset, toimintaympäristöt. Tintin, Haddockin ja Tuhatkaunon kodiksi vakiintui Moulinsartin linna, joka oli hyvin samankaltainen jossa isoäiti piikomassa ollessaan tuli raskaaksi, ja jonka puutarhuri Remi taivuteltiin kirkonkirjoihin raskauden aiheuttajaksi. Lisäksi kartanon isäntä kasvatti Hergén isän kaksoisveljineen 14-vuotiaaksi asti ajan aristokraattisten vaatimusten mukaan.

Tuollainen oman luokkansa vastaisesti kasvatettu veljespari on taatusti jollakin tapaa vaikuttanut poliisikaksikko Dupondin ja Dupontin syntyyn.

Kartanon isäntä oli Montenergon lyhytikäiseksi jääneen kuningashuoneen kruununperimyksessä toinen. Yksi Hergén kehittämistä seikkailupaikoista on Balkanilla sijaitseva Mustan pelikaanin kuningaskunta, Syldavia. Se oli ensimmäinen Hergén luomista sepitteellisistä maista, ja se on helppo samaistaa Montenegroksi.

Aleksis Kiven toimintaympäristöistä on tunnetuin Jukolan talo eteläisessä Hämeessä, liki Toukolan kylää. Tila oli pinta-alaltaan "seitsenkertaisesti" muita taloja suurempi. Löytyisikö Kiven oletetulta isänisältä Carl Henrik Adlercreutzilta jotakin vastaavaa?

Laamanni Carl Henrik Adlercreutz asui kahden veljensä kanssa Raalan kartanoa. Vaikka Adlercreutzit olivat aatelisia, niin perimätietojen he viettivät varsin kansanomaista elämää, seurustelivat pitäjän muun väestön kanssa. Nuoret herrat eivät sulkeutuneet kartanoonsa, vaan kulkivat pitäjällä, milloin huveissa, milloin metsällä. Veljesten vanhemmat asuivat toisaalla, Siuntion Boen kartanossa. Raala oli iso, noin 9000 hehtaarin tila ja se oli poikamiesjoukon johdossa. Kuullostaako tutulta?

Paikallisen perimätiedon mukaan hiidenkivi, jolle veljekset pakenivat turvaan sonnilaumaa, oli Raalan kartanon mailla. Nykyisin tuota kiveä ei enää ole, se päätyi Raalan koulun kivijalkaan. Romaanissa kerrotaan karhumetsällä olleiden veljesten suunnanneen kohti paikkaa, joka oli "Impivaarasta Pohjaan päin Viertolan maalla, mutta lähellä Jukolan metsärajaa". Tuolle paikalle kellistyi otso ja tuolta paikalta veljesten piti lähteä härkälaumaa karkuun, juosta Viertolan ja Jukolan raja-aidalle. Aita ei pitänyt härkiä Viertolan puolella, vaan ne seurasivat pakenijoita Jukolan puolelle. Veljesten oli siis kavuttava omilla maillaan olevalle "melkein neliskulmaiselle, syllän korkealle kallionkappaleelle", hiidenkivelle häriltä turvaan.

Eilen mainitsemani Hannes Sihvon lisäksi Juhani Nuotto on lukenut Jaakko Puokan Paloon Stenvallit, vuonna 1979 julkaistun teoksen, jossa tarkastellaan Adlercreutzien ja Stenvallien välisiä yhteyksiä. Niitä on paljon.

Genoksen artikkelissa Nuotto tarkastelee osin omien muistojensakin kautta Kiven isänisää. Nuoton tuttu, Raalan vanhalla kartanolla asunut Kiven veljenpoika, postimestari Arvid Stenvall oli aika ajoin muistanut mainita olevansa Adlercreutzeja. Nuotto ei kuitenkaan ollut saanut selville sukujohtoa, vaikka postimestari oli sen joskus kertonutkin.

Asia oli jäänyt unhoon Puokan kirjan lukemiseen saakka. Oletettu Kiven isänisä Carl Henrik Adlercreutz meni vasta 50-vuotiaana 1822 naimisiin taloudenhoitajansa Hedvig Bergmanin kanssa. Jo ennen avioliittoa, joka vaati tsaari Aleksanteri I luvan, kyse kun oli epäsäätyisestä liitosta, pariskunta olisi saanut seitsemän lasta. Avioliitto ja sen jälkeen syntyneet neljä lasta on merkitty Siuntion kirkonkirjoihin, siellähän Adlercreutzien pääpaikka oli. (Tällä istumalla en saa Bergmanin aviottomien lasten määrää tarkastettua, koska Hiskiin on Siuntion kastetut talletettu vain vuodesta 1821 alkaen.)

Merimies Stenvallin nimissä kulkeneille Adlercreutzin jälkeläisille liitto Bergmanin kanssa lienee ollut järkytys. Miksi Maria Juhanantytär ei ollut Bergmanin paikalla, hänellä olisi ollut yhtälainen oikeus tulla viralliseksi Adlercreutziksi. Poukan selvitysten mukaan Stenvalleja ei unohdettu ja heistä pidettiin huolta.

Mutta Hedvig Bergmanin seitsemästä aviottomasta lapsesta tuli aatelisia.


* Katso myös: Paloon Stenvallit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti