Laajoilla sähköpostilistoilla käydään nykyisin harvoin keskusteluja. Niinpä olikin yllättävää, kun Pentti Stranius itsenäisyyspäivänä kirjoitti H-verkon listalle itsenäisyyden juhlistamistavoista. "Miksi me emme osaa muuta kuin sotia itsenäisyyspäivänämme – miksi tämä toistuva kamppailuhistoria? Ketä se palvelee?" Olisi kohteliasta suurta venäjänkielistä väestöämmekin kohtaan juhlia toisin, pohtii Stranius.
Muun muassa Antero Leitzinger vastasi Straniukselle. Leitzingerin mielestä "ei liene kohtuutonta, että kun vuodessa vietetään useampiakin erilaisia rauhan ja rakkauden päiviä, niin yhtenä päivänä teemana voisi olla myös sota ja sulkeisharjoitukset, ihan maailmanhistorian ja arkitodellisuuden monipuolisuuden tunnustamiseksi".
Tuollainen yksi sodan- ja sulkeistenpäivä kalenterista löytyykin, Mannerheimin syntymäpäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4. kesäkuuta. Ajankohtakin on vuodenaikojen normaalin kulun mukaan sulkeisille suotuisampi.
Ettei itsenäisyyspäivää siihen ole uhrattava.
Itsenäisyyspäivään oleellisesti liittyvä itsenäisyysjulistus on nyt digitoitu Kansallisarkistossa. Miljoonantena digitoituna asiakirjana.
Mielenkiintoinen on itsenäisyysjulistuksemme viides kappale. Tuo joka alkaa "Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarivallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen". Ehkä siksi itsenäisyysjulistuksemme on jäänyt arkistoon pölyttymään, eikä sitä löydy kaikkien koulujen, kirkkojen ja virastojen seiniltä.
Suomen Kansalle.
Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:
Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltiaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.
Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.
Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.
Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarivallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamisella se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.
Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamaan järjestystä ja täyttämään isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut.
Helsingissä 4. päivänä joulukuuta 1917.
Suomen Senaatti
Julistuksen voi kuunnella P. E. Svinhufvudin lukemana (tosin 1937). Samassa ohjelmassa Matti Klinge arvioi julistuksen merkitystä.
VastaaPoista