Pohjoisin Aalto

Arkkitehti Alvar Aalto (1898-1976) on Lapissa tunnettu lähinnä Rovaniemen poronsarvisuunnitelmastaan. Vähemmän tunnettua on se, että pohjoisimmat Aallon toteutetut rakennukset ovat Kittilän Sirkassa. 1940-luvulla Sirkkaan rakennettiin kullanetsintäyhtiö Atri Oy:lle toimisto-, asuin- ja vapaa-ajan tiloja.

Alvar Aallon tunnetuimpia rakennuksia ovat erilaiset julkiset rakennukset: kirkot (Lakeuden risti, Vuoksenniska), kunnantalot (mm. Säynätsalo), kirjastot (Rovaniemi, Viipuri) jne. Aalto ja hänen arkkitehtitoimistonsa suunnitteli kuitenkin kaikkea, mitä heiltä tilattiin, niin työväen- kuin suojelukuntatalojakin. Hänen tuotannossaan tärkeän osan muodostaa erilaiset teollisuusrakennukset: selluloosatehtaat, sahat ja varastorakennukset. Onpa Aalto tehnyt jopa suunnitelman lautatarhaakin varten.

Teollisuusrakennuksia suunnitellessaan Aalto tutustui henkilökohtaisesti moniin maamme teollisuusjohtajiin ja ystävystyi heidän kanssaan. Tunnettua on ystävyys Gullichsenien perheen kanssa: heille Aalto suunnitteli asuintaloksi Noormarkkuun sittemmin kuuluisaksi tulleen Villa Mairean.

Vuonna 1936 perustettu Atri Oy oli kullanetsintään erikoistunut yritys. Sen omisti Ahlströmin tytäryhtiö Karhula Oy:n ja Tampellan yhteisesti omistama Industria Oy. Tuolloisen lainsäädännön mukaan kullakin osakeyhtiöllä oli oltava vähintään kolme omistajaa, niinpä Atri Oy:tä perustettaessa yhdet osakkeet merkittiin Tampellan johtajistoon kuuluvalle Arno Salinille ja Ahlströmin Åke Gartzille. Jälkimmäinen oli Alvar Aallon ystävä.

Atri Oy osti kesäkuussa 1943 Kittilän Sirkasta tontin, jonka Muonioon menevä maantie halkaisi. Tontti ostettiin Sirkasta, koska lupaava kultaesiintymä oli löydetty sieltä 1939. Tontille oli pikaisesti tarkoitus rakentaa malminetsintäyhteisö, jonka Aalto sai suunniteltavakseen henkilösuhteidensa kautta. Jo kesäkuun lopulla 1943 Aallolla oli ensimmäiset piirustukset valmiina. 1940-luvun alussa Aalto oli tutustumismatkalla Yhdysvalloissa. Hänen tehtävänään oli erityisesti perehtyä taloteollisuuteen ja nopean rakentamisen mahdollistavaan mallitalo- ja elementtirakentamiseen.

Aalto suunnitteli Sirkkaan sekä elementtirakenteisia että perinteiseen tapaan paikallaan rakennettavia taloja. Toimistorakennus ja johtajien kerhotilat toteutettiin elementtirakenteisina. Aalto muunsi Yhdysvalloista hankkimansa taitotiedon käytännöksi Varkauden talotehtaalla. Siellä rakennettiin Sirkkaankin Atrille tulevien rakennusten elementit.


Ensimmäisessä rakennusvaiheessa kesä- ja heinäkuussa 1943 Alvar Aalto piirsi siis toimistorakennuksen ja johtajiston kerhon suunnitelmat. Marraskuussa niiden pohjalta Varkaudessa valmistuivat varsinaiset rakennuspiirustukset, joita muutettiin vielä helmikuussa 1944. Tuolloin ikkunat muutettiin standardimittaisiksi. Kesällä 1944 nousi Sirkkaan malminetsintäyhteisölle omat toimitilat.

Teollinen puurakentaminen ja rakennustarvikkeiden standardointi otti ensiaskeleensa Suomessa 1930-luvun lopulla. Ennen sotaa elementtirakentaminen ei kuitenkaan saanut suosiota, vaan standardoitu rakentaminen jäi muutamiin koeprojekteihin. Varkauden talotehtaan elementtirakentaminen oli alussa lähinnä tietynasteista esirakentamista. Myöhempään elementtirakentamiseen verrattuna 1940-luvulla tehtiin rakennuspaikalla vielä paljon.

Toimistorakennuksen molemmissa päädyissä oli kaksi työ- ja makuuhuonetta ja toimistot. Toisen päädyn tilat tulivat Atrin johtajan käyttöön. Talon keskellä oli läpi rakennuksen ulottuva piirustussali. Kellarissa oli arkisto, keskuslämmityslaitteet ja autotalli.

Kerho oli toimistorakennusta puolta pienempi. Toisessa päädyssä oli johdon ruokailuhuone avotakkoineen. Lisäksi kerhorakennuksessa oli neljä pienempää huonetta: rungon keskellä oli keittiö ja kabinetti, toisessa päädyssä olivat emännän ja palvelijan asunnot.

Ulkonäöltään ja materiaaleiltaan kerho ja toimistorakennus olivat samanlaisia. Molemmat rakennukset olivat vaakalaudoitettuja ja sisäänkäyntien katoksia kannattivat hoikat pystypuut. Kerhon läheisyydessä oli myös talonmiehen asuinrakennus.

Työntekijöitä varten rakennettiin kaksi asuinparakkia samaan tyyliin kuin toimisto- ja kerhorakennukset. Tosin työväen parakeissa ei ollut kellareita. Parakit olivat samanlaisia: niissä oli molemmissa kolme huonetta, joihin piirustusten mukaan mahtui kymmenen miestä. Kun muut Atrin rakennukset olivat Muonioon menevän tien itäpuolella, niin työmiesten parakit sijoitettiin tien länsipuolelle.

Atrin ostama tontti oli pitkä ja kapea länsi-itä suunnassa. Tontin kapein osa rajoittui idässä Myllyojaan, jotka rantaan juuri ja juuri mahtui rakentamaan saunan. Löylyhuone rakennettiin hirrestä ja puku- ja pesuhuoneet laudasta. Pukuhuoneessa oli avotakka. Saunan lähellä hieman kauempana Myllyojasta oli lautarakenteinen pesutupa.

Atrin aikaisemmat rakennukset säilyivät Lapin sodassa. Kaikki ensimmäisen vaiheen rakennukset saunaa lukuun ottamatta on kuitenkin vuosien kuluessa purettu. Saunarakennuskaan ei ole enää alkuperäisellä paikallaan, vaan se siirrettiin Levin laskettelukeskukseen vuonna 1971.


Lapin sodan jälkeen toisessa rakennusvaiheessa Sirkan kaivoksen perustamisen valmistelevat työt jatkuivat. Atri rakensi suuremmat asunnot johtajistolleen kesällä 1946. Alvar Aalto piirsi kesällä 1945 työnjohtajia varten kaksi kahdenperheentaloa. Atrin kiinteistöjohtajalle Bredenberg-Aurosille Aalto suunnitteli kauemmaksi Immeljärven länsirannalle omakotitalon. Kiinteistöjohtajalla oli silmää luonnonkauneudelle, hänen valitsemastaan paikasta oli näköala sekä Levi- että Kätkätuntureille.

Nämä toisen vaiheen karjalaisvaikutteiset hirsitalot ovat säästyneet. Kuva Rovaniemen taidemuseon tuottamasta Alvar Aalto Lapissa -sivustosta.


Päivi Lukkarinen. Aalto Lapissa. Alvar Aallon Lapin tuotanto. Atena: Jyväskylä 1998.