sunnuntai 20. tammikuuta 2008

AC/DC


Tämän kirjoituksen aiheena ei ole kuuluisa australialainen rockyhtye, vaan sähkön eri muodot.

Pitää selitellä eilistä poikkeamista arkkitehtuuriin. Historia on usein kieli keskellä suuta kirjoitettua, jossa kirjoittajan kanta tulee selville painotusten kautta. Kanta ensimmäisen rakennusvaiheen tärkeydestä tuli varmaan selväksi. Anakronistinen retrohenkisyyskin on kiinnostavaa, yhtälailla kuin anakronistiselta tuntuva elementtirakentaminen. Kannan valintaa selittää 'todisteiden' hävittäminen.

Nykyturistista tuntuisi varmaan hyvin oudolta, jos hänelle esiteltäisi Suomen ensimmäisiä elementtirakenteisia taloja Kittilän Sirkassa. Tekniikan historian kannalta sijainti periferiassa ei kuitenkaan ole mikään poikkeus, vaan pikemminkin sääntö. Uudet teknologiat (koe)käytetään lähes aina jossakin muualla kuin metropoleissa ja jos ne hyviksi havaitaan, niin otetaan yleiseksi normiksi.

Sähkö tulee meille kuparijohtimia myöden ja se muunnetaan vaihtovirraksi kuljetustappioiden vähentämiseksi. Tekniikka on sata vuotta vanha. Laajakaista tulee myös sata vuotta vanhan teknologian avulla, puhelinjohtimien kautta.

Kongon viidakoissa asuville -- niille, joilla ylipäätään on -- sähkö tulee tasavirtana uusimman teknologian mukaisin johtimin (HVDC -- juu, Risto Isomäen blogia olen lukenut). Kittilän Sirkassa surffataan netissä johtimitta tapahtuvan tiedonsiirron avulla.

Keskustoissa on aina ollut ja tulee olemaan tarpeellinen ja toimiva infrastruktuuri. Yleensä aika vanha, kustannussyistä. Kerran tehty ja toimiva tuottaa ilman investointeja. Sellaisen osan periferiasta, joka haluaa liittyä osaksi keskustojen toimintoja, täytyy ottaa uusin teknologia käyttöönsä kustannussyistä. Sen kun yleensä saa pienemmin investoinnein.

Kuparijohdin on vielä pitkään toimiva vempele. Mustasta Afrikasta vaikutteita meille on harvoin nopeasti tullut, jos jotain ylipäätään on edes tullut. Ei tule mieleen muuta kuin etiopialaisten kahvi.

Atri Oy:n Lapin kullan emäkallion etsinnälle kävi huonosti. Ei löytynyt. Toisen rakennusvaiheen perinnetalot sopivat paremmin mielenmaisemaan, kuin (ajallisesti vanhat) modernit ensimmäisen vaiheen talot. Anakronistiset karjalaiset retrotalot tuntuivat olevan enemmän 'totta'. Näin on käynyt useimmille teknologisille uutuuksille. Ne on unohdettu ja korvattu uusvanhalla.


Meidän talossa toisessa rapussa on myynnissä asunto, siitä kuva, myynti-ilmoituksesta Kalevasta. Tähän asti kiinteistönvälittäjät ovat ilmoituksiin kuvanneet taloamme ainoastaan toiselta, parvekkeiden puolelta. Niissä talo näyttää 70-lukulaiselta tuotokselta. Me ihastuimme nyt ilmoituksessa ensimmäisen kerran uskallettuun ikäiseltään näyttävään puoleen talosta. Lämpiminä syysiltoina Tuiskun pubin terassilta katsottuna talo on ihastuttava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti