Viikon päästä Jyväskylän yliopistossa tarkastetaan Diego Meschini väitöskirja A metageometric enquiry concerning time, space and quantum physics. Väitöstiedotteen mukaan siinä tehdään mielenkiintoisia aikatarkasteluja. Väitös kuuluu teoreettisen fysiikan alaan.
Aika ei ole sitä miltä se vaikuttaa. Nyt Meschini on on kyennyt löytämään luonnontieteellisen selityksen sille, mitä kirkkoisä Augustinus selitti. Ei ole liukuvaa ja mitattavaa nykyhetkeä menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, nämä kaikki kolme ovat yhtä.
Meschinin mukaan "fysiikassa aika ymmärretään yleensä vain piirteettömäksi matemaattiseksi parametriksi, jonka numeeriset arvot kytketään fysikaalisen laitteiston, kellon, antamiin lukemiin". Tuollainen ei vastaa ihmisen kokemusta ajasta.
Koska geometria on ollut ainoa todellinen fysiikan käyttämä kieli, niin täytynee todeta ettei se sovi ajan kuvaamiseen. Aikaa ei voi ymmärtää geometrisesti, toisin sanoen muotoon ja kokoon liitettävien mielikuvien avulla. Ainoa potentiaalinen esitys on tietääkseni J.E. Salomaan särmikäs möhkäle, muttei sellaisella liene vakiintunutta asemaa geometriassa.
Aika on jotain geometrian ulkopuolista eli metageometriaa.
Aika on metageometriaa. Jotain kvanttimekaniikkaan liittyvää, ja kvanttien maailmassahan tapahtuu kaikenlaista arvoituksellista ja ihmeellistä. Niin kuin ihmiselossa.
Englanninkielisen wikipedian kirjoittajat ovat tarkkaan seuranneet, että Sydämen asialla tv-sarjassa ei koskaan lipsahdetakaan viittaamaan johonkin 31.12.1969 jälkeen tapahtuvaan. Ja se on hyvä. Voi luottaa siihen, ettei Gina Ward jonakin päivänä maksimekossa tule pubiinsa töihin. Ei sovi geometrinen aika televisioonkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti