torstai 27. maaliskuuta 2008

Kapinoiva ihminen


Yksi vaikeasti käsiin saatava ranskalaisintellektuellin suomennettu teos on Albert Camus'n Kapinoiva ihminen. Otavan vuonna 1971 julkaisemassa Maija Lehtosen valikoimassa on kirjailijan esseitä siitä, miten maailman pitäisi olla.

Toinen vaikeasti löydettävä suomennos on Herbert Marcusen Yksiulotteinen ihminen (Weilin&Göös, 1969). Se sisältää filosofin päiväkohtaisempia pohdintoja, esimerkiksi maailman kaksinapaisuuden puolustustuksen. Marcuselle yhden suurvallan maailma oli kammotus, yhdelle suurelle ei vastapainoa ja vastaansanojaa löytyisi. Kaaosta ja paljon pahaa moisesta seuraisi.

Käytännössä mahdoton löydettävä on Marcusen Vastavallankumous ja kapina (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 1982). Aikoinaan puuhattiin teoksesta uutta painosta, mutta käännöstyöryhmän edustaja ei pitänyt sitä mahdollisena ilman laajaa tarkastustyötä.

Camus'n Kapinoivan ihmisen lopussa on laaja kokoelma mietteitä. Esimerkiksi: "Vastuu historiaa kohtaan vapauttaa vastuusta ihmistä kohtaan. Siksi se onkin niin mukava kantaa."

Esipuheessaan Lehtonen korostaa Camus'n usein osoittamaa huolta, että teorioiden, oppien ja järjestelmien toteuttamista ei saa pitää tärkeämpänä kuin elävien ihmisten elinehtojen parantamista. Nykyhetkeä ei saa uhrata tulevaisuuden hyväksi.

Camus etsii pelastusta tutulta kuullostavista asioista: kohtuudesta, tasapuolisuudesta ja rajoituksista (la mesure). Rajoitukset koskevat keskinäistä kunnioitusta, toisen rajoja ei saa rikkoa, toisten rajojen kunnioittaminen luo tasapainotilan.

Kapinoiva ihminen puolustaa omia rajojaan. Kapinoiva ihminen sanoo ei, kun rajat tulevat loukatuiksi. Tähän saakka kyllä, mutta rajan ylitykselle ei.

Kapinoiva ihminen ostaa vaikka rajoja loukkaavan yrityksen osakkeen ja menee yhtiökokoukseen kertomaan, että ei. Ei näiden rajoitusten yli. Muistakaa kohtuus ja tasapuolisuus.


Kun seuraavan kerran julkisuudessa aletaan perätä Mannerheimin tai jonkun muun sotaveteraanin muiston kunnioittamista, muistakaa:

"Vastuu historiaa kohtaan vapauttaa vastuusta ihmistä kohtaan. Siksi se onkin niin mukava kantaa."



Lisää Camus'n mietteitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti