perjantai 27. kesäkuuta 2008

Salakirjat


Olen tainnut jo useammankin kerran ehdottaa, että SKS saisi ottaa uusintapainoksen Elias Lönnrotin Suomen kansan muinaisista loitsurunoista (1880). Talon asetussanat pitkään etsittyäni löysin ja laitoin linkin taakse luettavaksenne.

Ei Suomen Kirjallisuuden Seurassa ole reagoitu ehdotuksiini, mutta ehkäpä pyyntö on toisaalla havaittu.

Helsinkiläinen Salakirjat kertoo nettisivuillaan, että sen julkaisemana tässä kuussa ilmestyy Lönnrotin kokoaman teoksen näköispainos. Painos on ensimmäinen vuoden 1880 jälkeen.

Salakirjat on aikaisemmin julkaissut kaikenlaista "salatieteellistä", tunnetuimpana Mustan Raamatun viime vuonna. Julkaisuista löytyy myös muita suomalaisten muinaisuskoja käsittelevää, kuten Julius Krohnin Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus (alk. 1894).

Salakirjojen sivuilta löytyy myös joitakin lyhyempiä tekstejä luettavaksi. Elias Lönnrotilta osa hänen 1856 pitämästään muinaisuskoa ja mytologiaa käsittelevästä luentosarjasta. Siitä lainattakoon pätkä tähän:

Matkoillani Venäjän Karjalassa satuin kerran semmoisen loihtian tapaamaan. Tulin illalla taloon ja pyysin yösijaa. Yösijaa ei kielletä vastasi emäntä, jos minulta saisitte nukkua... Semmoisessa innossa loihtia ei enää ollut itsensä herra taikka toisin sanoin: ei tietänyt, mitä hän luki ja teki, vaan se oli hänen luontonsa eli henkensä haltia, joka silloin hänen itsensä mitään voimatta johdatti häntä.

Siihen tilaan tullaksensa: "Nouse luontoni lovesta"... Semmoisessa innossa eli haltioissa näyttää Väinämöinenki olleen kun lauloi Joukahaisen suohon suonivöistä, ja Lemminkäinen, kun lauloi Pohjolan perehen - Tulta iski turkin helmat, valoi silmät valkeata - Lauloi laulajat parahat pakimmiksi laul. Kivet suuhun syrjin syösti ; paaet lappehin lapeli - Lauloit miehet miekkoinensa, urohot asehinensa Rutjan koskehen kovahan, palavahan pyörtehesen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti