lauantai 28. kesäkuuta 2008

Suojellut ja arvostetut


Paperiliiton Kemijärven osasto oli ehdottanut Kemijärven tehtaiden suojelua rakennussuojelulailla. Kaupungin hallinnosta on toivottu ammattiosaston vetävän hakemuksensa pois, mutta sillä tuskin enää olisi vaikutusta. Museovirasto on jo lausuntonsa aiheesta antanut.

Lehtitietojen mukaan uusia toimintoja tehtaille suunnitteleva johtaja oli tuskastunut lausunnosta. Museovirasto ei puoltanut rakennussuojelulain käyttämistä, vaan totesi alueen luonteen säilyvän parhaiten teollisuuskäytössä, vaikkapa suunnitellun liimapuutehtaan.

Lausuntoa antaessaan Museovirasto kertoi, että kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi varhaisempien rakennusvaiheiden kanssa ei saisi toimia miten tahansa. "Olennaista on, että tehdasalueen tulevan maankäytön suunnitteluun liittyy ajoissa kulttuuriympäristöalan asiantuntemusta ja kuulemista."

Johtaja haastattelussa tuskaili, että pitää selvittää mitä "esteitä" Museovirasto on asettanut.

"Esteet" selviävät annetusta lausunnosta ja kohteet on selkeästi yksilöity. Eikä näidenkään kohteiden muuttamista ole kielletty, se vain on tehtävä olemassaolevaa arvostaen.

Suosittelisin kaikille vähäntään rakennusten tai maankäytön kanssa tekemisissä oleville Museoviraston Lausuntoja -tiedotteiden säännöllistä tai ainakin ajoittaista seuraamista.

Niitä seuraamalla valaistuisi, millaisia asioita käytännössä pitäisi ottaa huomioon kohteita suunnitellessa. Teoria on laissa, mutta käytäntö näissä lausunnoissa.

Tänä vuonna Museovirasto on jo julkaissut 28 tiedotetta, useimmissa on lausunto parista, kolmesta kohteesta. Lausunnossa 27 käsitellään vain Kemijärveä, lausunto on annettu poikkeuksellisesti jo ennakkoon.

Eivät Museoviraston vaatimukset ole kohtuuttomia. Virasto, jonka tehtävänä on suojella suomalaisten esi- ja historiallisten muistojen säilymistä muistuttaa, että "Ii-Yli-Ii-Ranua-Pudasjärvi -kelkkauran rakentamisessa varottava muinaisjäännöksiä" (21/2008) tai "Huutokoski-Yllikkälä voimajohdon suunnitellulla linjauksella tehtävä arkeologinen inventointi" (16/2008).

"Vanha varasto Lappeenrannan Rakuunamäellä voidaan muuttaa asuin- ja liikekäyttöön".
"Muinaisjäännökset on merkitty puutteellisesti Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan".
"Myös arkeologiset kohteet on otettava huomioon Kollajan allashankkeessa".
"Rantsilan Järvitalonjärven ranta-asemakaavassa ei saa osoittaa rakentamista muinaisjäännösalueille". (15/2008)

Useimmiten Museovirasto huomauttaa asioista, jotka olisivat tulleet huomioiduiksi jos suunnitteluvaiheessa olisi ollut mukana alan asiantuntija. Kukapa mökkinsä haluaisikaan vanhalle hautausmaalle?

Museovirasto perää vanhan arvostamista:

Tammisaaren Västerbyn kartanon pehtorin talon muutossuunnitelmia pitää kehittää

Museovirasto on 25.4.2008 antanut lausunnon Tammisaaressa sijaitsevan Västerbyn kartanon pehtorin asuntoa koskevista muutossuunnitelmista. Västerbyn kartano ympäristöineen muodostaa kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden, johon kuuluu päärakennus, pehtorin asunto, kivinavetta, useita piharakennuksia sekä niitä ympäröivä puistoalue. Tammisaaren kaupungin omistama kartanokokonaisuus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 1991. Tällä hetkellä rakennukset on vuokrattu Mikaelskolan-nimisen koulun käyttöön. Museovirasto ei hyväksy pehtorin asunnon muutossuunnitelmien toteuttamista esitetyssä muodossaan. Suunnitelmien toteuttaminen aiheuttaisi rakennukseen useita merkittäviä muutoksia, jotka eivät ole kohteen suojelumääräysten mukaisia eivätkä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittavia. Sijainti keskeisellä paikalla kartanon pihapiirissä asettaa omat vaatimuksensa Pehtorin talon ulkoasuun kohdistuville muutoksille. Kierreportaan, lasikuistin ja kattoikkunoiden rakentaminen vaikuttaisi selvästi kartanokokonaisuuden yleisilmeeseen. Museovirasto suosittelee, että jatkosuunnittelussa lähtökohdaksi otettaisiin uuden käytön sopeuttaminen vanhaan rakennukseen. Suositeltavaa olisi sijoittaa ullakkotilaan sellaisia toimintoja, jotka eivät edellytä kohteeseen suuria muutoksia. Jos esimerkiksi opetustiloja sijoitettaisiin vain ullakon pohjoispäätyyn, voitaisiin poistumistieongelma ratkaista vähäisin rakenteellisin muutoksin päätykuistin katon kautta, kuten suunnitelmissa on esitettykin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti