perjantai 13. kesäkuuta 2008

Tapio Wirkkalan lasit


[Tässä kirjoituksessa käsitellään Wirkkalan olutpulloa, hänen elämäkerta löytyy finnishdesign.fi -sivuilta ja iso valikoima muotoilua artnet.comista.]

Muistattehan vanhan Pahkasian jutun, jossa esiteltiin erään henkilön (juopon) kotia, joka oli sisutettu Tapio Wirkkalan lasilla (kaljapulloilla) ja kulttuurilehdillä (vanhoilla Helsingin Sanomilla)?

Tänään poikkesin Jyväskylässä ja kulttuuriravintola Ylä-Ruthilla. Kulttuurikeskustelu ravintolassa jatkui suurinpiirtein samojen aihepiirien ympärillä kuin viimeksi siellä käydessä ja samoissa merkeissä kuin kahdeksan vuotta sitten kun kaupungista pois muutimme.

Eli kosteissa ja henkilöön menevien loukkauksien käsittelyssä.

Ruthista ei kuitenkaan Pahkasian juttu tullut mieleen, vaan olutpullosta jonka avasin Monty Pythonia seuratessa.

Se oli Tapio Wirkkalan lasia!

Wirkkalan tunnistaa olkapäistä, ts. pullonkaulan ja perusrungon välisestä jyrkästä muodosta. Uudemmat lasiset kierrätyskaljapullot (jotka nekin ovat pikkuhiljaa väistyvää kansanperinnettä) menevät suoraan kaulasta runkoon ilman olkapäitä.

Wirkkalan kaljapullojen valmistus on varmaankin lopetettu jo Pahkasian kulta-aikoina 1980-luvulla. Joskus harmittelin, ettei tullut yhtään tätä Wirkkalan lasimuotoilua säilytettyä perheen kokoelmiin.

Löytö on siis melkein kuin numismaatikon unelma: löytää käytöstä arvoraha.

Ansiokkaasta nykymuotoilusta voi nauttia Olvin Kevytoloa, virvoitusjuomia, Fizz-siidereitä ja Olvin lonkeroa juodessa. Niiden muovipullo on Harri Koskisen viime vuonna suunnittelema (kuva).

Kovasti pullo kiehtoo: voisiko kierrätyspullon ympärille luoda tarinan Yhdeksän miehen saappaiden tai Lentsun tapaan?

Voisi.

Vuonna 2003 raportoitiin viimeisen kerran uudelleentäytettävien pullojen palautumisesta kuluttajilta keräyspisteisiin. Palautusaste oli 98,7 prosenttia. Tuo Wirkkalan pullokin on varmaan jossakin autotallin nurkassa tai varastossa seisonut ja seisonut kunnes se on vuosikymmenten jälkeen palautunut järjestelmään.

Näinä PET-pullojen ja alumiinitölkkien aikana palautumisastetta onkin parempi olla mittaamatta. Tulisi paha mieli.

Mikään ei palaa järjestelmään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti